 |
| |
| |
| |
Luonnossa tapahtuu 2013 ja aiemminkin Hajapoimintoja pitkin vuotta: - äitienpäivänä 12.5. Rutajoen suulla oli viisi pikkulokkia - Tornien taistossa Kirveslammen luontotornilla havaiittin 25 lintua. 11.5. samassa paikassa klo 5.00 aamulla jatkui edelleen teerien kukerrus, niitä oli paljon ja paikkoja ainakin kaksi. Myös käki kukkui useammalla suunnalla. Koivuissa on hiirenkorvat tulemaisillaan, joten kuore alkaa kohta nousta, sehän nousee, kun hiirenkorva on aikuisen miehen vasemman käden pikkusormen kynnen kokoinen! Eli silloin vesi on sopivan lämmintä, keskimäärin 16.-19.5. - tikli, isokoskelo ja järripeippo 20.4.2013 - telkkiä on jo neljä pariskuntaa joen suistossa ja aamulla muutama koskelo ja kuusi joutsenta - kevät on tullut! Niin, ja 17.4. lauluarastaita Hiekkolan pellolla - telkkäpariskunta on jo noin viikko sitten asettunut Rutajoen suistoon ja peippo ilmestynyt Vinkkelinmutkaan, vihervarpusesta ensihavainto 16.4. - 2.4. ja 3.4. valkoselkätikka vieraili Vinkkelinmutkassa vanhassa pihlajassa, harmaapäätikka ja useat käpytikat käyvät säännöllisesti, 5.4. joutsenia lensi kylän yli EI MIKÄÄN PÖNTÖMPI JUTTU: Leivonmäen kansallispuiston ystävät järjestää yhteistyössä Rutalahden nuorisoseuran kanssa PÖNTTÖTALKOOT lintujen asuntopulan ratkaisemiseksi 20.4. klo 10-14 Rutalahden Letkaliiterillä. Myös Letkan kahvila on silloin auki, joten voit tulla paikalle joko talkoilemaan, tekemään itsellesi pönttöjä tai ostamaan joko pönttöjä, kahvia tai vaikka myllytuotteita. "Ystävät" hankkivat tekotarpeet, ja jos teet itsellesi, pönttö maksaa 5 euroa. Valmiit pöntöt ovat 10 euroa. Pönttöjähän voi ripustaa pitkin vuotta, siksi niitä on jatkossa Letkan kesäkahvilassa myynnissä. Voit esimerkiksi lasten kanssa nikkaroida pöntön yhdessä. Jos sinulla on porakone ja muita sopivia käsityövälineitä, ota mukaan. Teemme "yleispönttöjä", jotka passaavat tavallisimmille pikkulinnuille. Pöntöistä tulee jatkossa iloa meille ihmisille, tietysti linnuille - ja pönttörahoilla Leivonmäen kansallispuiston ystävät voi taas järjestää alueen vanhuksille virkistysretkiä kansallispuistoon ja lapset ja nuoretkin saavat osansa. TULE! Pönttötalkoot siirretty lumitilanteen takia Suojarinteen kentälle. Tervetuloa sinne ja samalla pääset katsomaan lasten ja nuorten valokuvanäyttelyä ja Ellin kahvilaan! Huom Metsähallitus on lahjoittanut 25 pöllöjen sorvipönttöä ja ne jaetaan talkoolaisille tulojärjestyksessä! Pöntöt soveltuvat myös muille suurille linnuille...
- 9-vuotias Tytti Rautio bongasi 1.3.2013 kotinsa kohdalla Rutajoessa koskikaran sukeltelemassa, nyökkäilemässä ja laulamassa. Ja sen touhuja on seurailtu seuraavatkin talvilomapäivät. - Vinkkelinmutkassa ei kannata pölkkypäitten liikkua: 23.2. oli 7 (=seitsemän) käpytikkaa!
- vesi on nyt laskenut huomatavasti, mutta jääpadot estävät kulkemisen; siltojen ylitys on todella vaarallista - koskikarakin on kyllästynyt Rutajoen vesiin ja Ikosen Eero on bongannut sen Rutapurosta useampaan kertaan. Purohan on myös sula ja tarjoaa hyviä ruokapaikkoja. - Vesi on noussut pikavauhtia ja sillat ovat jääneet veden alle. Metsähallitus sulkee polun 4.12. Patoja voi kyllä käydä katsomassa. Jatkopolulle pääsee Luukkolantien kautta - Rutajoen kosket ovat jäätymässä, ja kun vettä on paljon, luvassa on hienoja jääpatoja. Myös ensimmäinen koskikara on ilmestynyt Korvenkoskelle (1.12.) - Sulan maan aikaan Rutalahdessa satoi tänä vuonna vettä 668 mm - Rutajärven yli lensi kahdeksankymmenen joutsenen aura kohti etelää, lintutornilla seitsemän teertä ja tunnistamaton valtava "pilvi" pikkulintuja (26.11.) - koppelo oli jäänyt Vällyhoilossa auton alle ja haaskalintuina närhet olivat sen kimpussa - suppilovahveroita on vielä metsissä ja soilla karpaloita tavallista enemmän (19.10.) - Porukalla jättipalsamin kimppuun! Jättipalsami on muutamassa paikassa kylällä alkanut levitä. Nyt vielä voisimme saada sen kuriin, mutta vuoden parin päästä se on ottanut meistä yliotteen. Palsami on yksivuotinen, eli jos sen kitkee tarkoin useamman kerran kesässä, siitä pääsee eroon. Mutta jos se pääsee leviämään, sen kanssa on tekemättömissä. Ainakin pajan ja baarin välissä ja seutuvilla olisi kitkettävää, samoin Matkukselle menevän tien varressa. Purolan takana polun varressa ja erityisen ikävää on, että jättipalsamia on jo Koskikaran kierroksen polun varressa. Samoin koulun kohdassa maantien takana rinteessä. Jokainen kulkija voisi tien poskesta kiskaista kasvin ylös ja laittaa roskien joukkoon. Viimeistään ensi keväänä meidän on syytä yhdessä iskeä jättipalsamin kimppuun! - iso parvi järripeippoja on muuttomatkallaan pysähtynyt kylälle ja viime talven kylässä pyörinyt fasaanipariskunta on saanut 6 poikasta. Pari yritti ensin pesiä kylän keskustassa, mutta kun pesiminen epäonnistui, se siirtyi Onnelentielle Jyrkisen Sepon luo. Kannattaa vähän varoa, poikaset ovat vielä aika tollikoita (7.10.) - kesäkautena 2012 on Rutalahdessa satanut 52 senttiä! (tilanne 5.10.)
Eivätpä arvanneet Ikosen Terttu ja Eero viedessään sukulaispojalleen Tarmo Hammarille vuonna 1991 tammikuussa syntymäpäivälahjaksi atsalean, miten pitkäikäinen ilo siitä tulisi! Kukka on taas täydessä kukassa ja sen se on tehnyt kaksi kertaa vuodessa jo 21 vuotta. Erikoista on, e xxxxx Perhoset ovat viimein ilmestyneet perennoihin. Edelleen parhaat perhoskasvit ainakin meidän pihassa ovat punalatva ja puistovillakko. Kuhinaa riittää. (17.8.) Mäyrä yllätti koiran ja kuljettajan metsäautotiellä Isovuoren ja Valkeisenvuoren välillä hyppäämällä puskasta aivan eteen. Sade ja tuuli sotkivat varmaan sen hajuaistia. Kuikat käyvät kalassa Varvin kohdalla keskellä selkää, yksinäinen härkälintu uiskestelee rannassa ja merilokkipari on myös ottanut paikan kodikseen. (20.7.) Sateisesta kesästä on se hyöty, että sienivuodesta saattaa tulla hyvä; ainakin kantarelleja on jo hyvin poimittavaksi. (15.7.) Tänä vuonna metsämansikoita on poikkeuksellisen paljon hiekkateitten varsilla. Nam! Nyt joka iikka retkelle Kirveslammelle: tänään 3.7. on valmistunut upouusi luontotorni Kirveslammen reitin varrelle lammen rannalle. Näkee tosi hyvin suon elämää ihan uudesta vinkkelistä. Kannattaa käydä! Siis turvetornin luota vasenta reittiä eli "väärään" suuntaan noin 700 metriä.
Kansallispuistosta on ilmestynyt uusi kartta, joka helpottaa retkien suunnittelua. Sen saa maksutta paikallisista kaupoista. Kannattaa käydä myös Metsähallituksen ylläpitämillä www.luontoon.fi -sivuilla, niillä on paljon asiaa puistosta.
Liro otti juhannusaattoiltana Kirveslammen lenkin lintutornilla kulkijat vastaan, ehkä sillä oli pesä tai poikaset lähettyvillä. - Lintutorni on kovaa vauhtia nousemassa Kirveslammen lenkille, sieltä on muutenkin jatkossa mukava seurata suon elämää
- maakotka lenteli Järnätjärven luona 1.6. - Kaukaisia kesävieraita on tullut Rutalahteen: punavarpunen on lentänyt Intiasta (15.5.) - kuore nousee pian: vanhat miehet sanoivat ennen, että kun koivussa on aikuisen miehen vasemman käden pikkurillin kynnen (HUH) kokoinen lehti, kuore nousee... - tikli ilmestyi tänään 12.5. lintulaudan luo tankkaamaan, ja Ylä-Sydänmaan tien varressa on 15 joutsenta lepäämässä, myös Vällyhoilossa on joutsenpari. Hiekkolan luona on töyhtöhyppiä ja kuoveja. - 8.5. räkätti hautoo jo, pääskysiä pyrähtelee ja käkikin on avannut äänensä: kesä! -Juuri nyt on aika lähteä korvasieniä keräämään. Muista, että ne pitää keittää väljässä vedessä kaksi eri kertaa 5 minuuttia kerrallaan ja välillä vaihtaa vesi ja huuhdella. Myös lopuksi hyvä huuhtelu. Jos kuivaat sienet, nekin on keitettävä ennen ruuaksivalmistusta. Hyvästä tuuletuksesta on myös pidettävä huoli. Mutta sitten onkin kevään herkku valmis ruoanvalmistukseen! - 2.5. jäät ovat Päijänteestä lähtemäisillään - 29.4. kirjosieppo ilmestyi kylään - kohta saavat tiaisten pesäpuuhat kyytiä... - krookukset aloittelevat kukintaansa - 27.4. peipot ovat huvenneet muutamaan, mutta 70-80 järripeippoa on nyt pyörinyt muutaman päivän lintulaudan alla ja sama määrä on vihervarpusia. Molempia on eri ikäisiä. Muina vuosina näitä on ollut vain muutama yksilö. - 15.4. Matkuksella oli haapana ja Korkeakankaanmäellä pyöri 150-200 peippoa. Kylärannassa kuusiaidassa pyrähteli satakieli. - 14.4. punarinta ilmestyi Rutalahteen ja Ikosen Eero on nähnyt leskenlehden jo 12.4. pudotuspaikalla - varpushaukka kaarteli kylän yllä 13.4. - "Västäräkistä vähäsen" -västäräkki 12.4. Vinkkelinmutkassa: Kesä!!! - "Puoli kuuta peipposesta" - peippo ilmestyi 6.4. klo 12.00 Vinkkelinmutkaan, tuokohan se kevään, vaikka sataa lunta? - 2 tundraurpiaista ilmestynyt urpiaisten joukkoon ja hätistelee niitä pois laudalta (4.4.) - vihervarpusia lintulaudalla (30.3.) - tai alla - samoin urpiaisten parvi kasvaa päivä päivältä - taajamien lintu, naakka, on ilmestynyt Rutalahteen - ensimmäinen joutsen lensi aamulla (15.3.) Rutajoeka myötäillen ylöspäin ja Luokkimäessä oli 15 teertä soitimella: yksi naaras katseli, kun 14 urosta pörhisteli - ilveksiä liikkuu ihan kylän keskustan liepeillä, joten kissat yöksi sisään -Naistenpäivän kunniaksi mustarastas ilmestyi jo Vinkkelinmutkaan - hömötiaisetkin ovat löytäneet lintulaudalle sini-, tali- ja kuusitiaisten ohella. Ja 6.3. oli merkittävä päivä, kun pyrstötiainen käväisi lintulaudalla! Se kyllä katsoi antimet heikoiksi, eikä jäänyt ruokailemaan, maistoi vain... - Helmipöllöt ovat jo aloittaneet iltaöisen puputuksensa (1.3.) ja pikkulinnut ovat harventaneet ruokintapaikalla käyntiä, niitten aika alkaa kulua enemmän riiustellessa - Päijänteen jäällä on upea kävlykeli moottorikelkkojen uria pitkin (1.3.) - Revontulia Rutalahden taivaalla 27.2.2012 klo 21.45. - Tammikuussa 2012 Vinkkelinmutkan lintulaudalla ovat vierailleet seuraavat linnut:tali-, sini-, kuusitiainen, viherpeippo, varis, urpiainen, keltasirkku, peippo, punatulkku, käpytikka, fasaani, pikkuvarpunen, harakka, korppi (ja naapurin Julle-kissa!) Kirjaa sinäkin ja ilmoita, jos näet muita lajeja. - Fasaanipariskunta jatkaa vierailuaan kylän keskustassa (22.1.) - Tiesitkö, että Leivonmäen kirjastosta saa lainata Leivonmäen kansallispuiston ystävien lahjoittamia lumikenkiä? - Koskikaran kierros on taas lapioitu lumesta sillan yli, joten on herkullinen hetki käydä ihalemassa hienoja jääpatoja. (22.1.) - Joulukuussa 2011 Vinkkelinmutkassa lintulaudalla vieraili yhteensä 12 lintulajia: tali-, sini-, kuusitianen, varpuspöllö, järripeippo, keltasirkku, punatulkku, varis, fasaani, käpytikka, närhi, harakka - Saukkojen jälkiä on runsaasti Koskikaran kierroksella, erityisesti viikonloppuisin koski kerää valokuvaajia, parhaimmillaan viisi luontokuvaajaa oli yhtä aikaa - Viime joulun alla mittari pyöri miinus 25-35; nyt on lämpötila pääosin plussan puolella - eivät ole vuodet veljeksiä! - Turturikyyhky kylässä! Päiväkunnan Alatalossa havaittiin sunnuntaina 30.10. harvinainen turturikyyhky, joita on Suomessa n. 50 paria. Bongareita on siis pyörinyt seutuvilla. - Alatalon asukkaat ovat tehneet muitakin luontohavaintoja, sillä karhu mesikämmen kävi herkuttelemassa Onnelan Pirjon mehiläispesillä Yläsydänmaalla syyslomalla. - Milloin viimeksi olet käynyt Koskikaran kierroksella? Juuri nyt kannattaa mennä, koski on komeampi kuin koskaan! (22.10.) - kurkiaurat ovat jo liikkeellä (18.9.) ja uimarannalla voi taas ihastella harmaahaikaroita - nyt on matsutakekausi viimein avattu! Kansallispuistosta löytyi näitä japanilaisten himoitsemia herkkuja - säästetään lauantain sieniretkelle malliksi... LB - hups! eräs rutalahtelainen koko 4.9. ikimuistoisen sienireissun, kun samoille apajille olikin tullut karhu! - sieniretki kansallispuistoon 10.9. Lähtö klo 9.00 Selänpohjasta kansallispuiston parkkipaikalta. Retken vetää keruutuotetarkastaja Martti Hakala Lemiltä ja sen järjestää Leivonmäen kansallispuiston ystävät. Retki on jäsenille maksuton, muilta peritään 2 euron maksu. Omat eväät mukaan ja kori ja veitsi. - kylmät yöt ja sateet ovat nostaneet sieniä esiiin, erityisesti herkkutatit tykkäävät viileistä öistä. Kannattaa mennä etsimään! - "Perhosmetsästys" alkaa viimeinkin tuottaa tulosta: eilen (13.8.) punalatvassa oli yhtä aikaa 11 nokkosperhosta, amiraali, suruvaippa ja 2 neitoperhoa! - vaaleaorakkaita on erityisen paljon tänä kesänä ja tänään (14.8.) saamme ensimmäisen kunnon haaparouskusalaatin. Sieniä on ihan mukavasti niissä paikoissa, missä on ollut vettä tarjolla - Vinkkelinmutkaan kotiutunut satakieli on viihtynyt niin hyvin, että pesi jossain rötiskän pusikoista. Vaikka satakieltä on aiemminkin usein kuultu, nyt se on näyttäytynyt perheensä kanssa joka päivä. Poikasia on kolme ja emo opettaa niitä lintujen tavoille suuren pihlajan ympärillä. Välillä on ruokatauko ja kohta poikasiaan pienempi emo kantaa niille evästä. -Kostea ja lämmin keli on saanut kantarellit ja haperot jo hyvään kasvuun - kannattaa lähteä korin kanssa metsään... (28.7.) - Linus Lönngren 8 vee löysi Lintuniemestä keltatuhkelon. "Mä luulin sitä ensin perunaksi, mutta vaari sanoi, että se on harvinainen sieni ja että sen nimi on keltatuhkelo. Vaari tietää, kun se on sienineuvoja. Ja sit me löydettiin Kirveslammen lenkiltä kihokkeja ja ne on lihansyöjiä. Mä meinaan osallistua Leivonmäen kansallispuiston ystävien Luontovisailuun, kerta mä oon luonnosta kiinnostunut." - Korkkimäellä kasvaa puhtaan valkoinen kanerva - kansallisouistossa näkyi jo tatteja paria lajia, samoin haperoita ja yksi kehnäsieni (13,7) Ihan kohta voi kaivaa korit ja veitset esiin! - satakieli on jo kolmena aamuna (13,7) pitänyt konserttia Vinkkelimutkan pihlajassa - kymmenen kuikan parvi antoi upean sukellus- ja lentonäytöksen ihan ilman pilettiä Rutajärvellä Kirkkoselän kupeessa 6.7. klo 7.00. Oli ilo katsella. - jos käytössäsi on vene, tee ihmeessä kesäretki kansallispuistoon Rutajärven saariin, kahdessa on laavu ja nuotioåpaikka (Halttunen ja Niinisaari) - 2.7. satoi peukalonpään kokoisia rakeita ja vettä tuli puolessa tunnissa 34 milliä - Varisemo on muutamana päivänä esitellyt kolmea poikastaan Vinkkelinmutkassa ja niitä on ollut hauska seurata. Tänä aamuna 17.6. kaksi poikasista oli kuolleina koulun luona. Kenellä pässinpäällä on ollut niin kiire, että ei ole ehtinyt väistää lintuja? Ja kuka voi olla niin raakalaismainen, että jätti linnut kitumaan tielle? Ymmärtäisit edes hävetä niin, että tuntuu! - 4.5. klo 14.40 oli Vinkkelinmutkassa uskomaton näky: talven jäljiltä olevia siemeniä lintulaudan alla pöyhötteli 120 järripeippoa! Osa pyrähteli, joten luku voi heittää parilla puoleen tai toiseen, mutta 120 laskin... Ja seassa yksi mustarastas, yksi peippo, yksi viherpeippo ja yksi keltasirkku. - 2.5. koko Rutalahden osalta Päijänteestä jäät lähteneet - pääsiäisen aikaan skillat, helmililjat ja sinivuokot ja krookukset ovat kukassa - västäräkistä vähäsen - tänään 21.4. Kivitaskun pihassa eli Puttosilla oli västäräkki vieraana - vaalipäivänä 17.4. pikkuvarpunen ja räkättirastas Vinkkelinmutkassa ja kylän yli lensi kaksi kurkiauraa, joissa yhteensä 50 lintua. Höystösensuolla oli paljon lintuja mm maakotka, kuusi metsähanhea ja monen monta joutsenta ja kurkea, myös kuovi soitti huiluaan, mutta ei näyttäytynyt. Rutajärvellä oli kymmenen joutsenta. Hiekkolan pellolla on jo töyhtöhyyppiä. Rutajoen suistossa joutsenpari edelleen lepäilee ja seurana on kuusi harmaalokkia, monta telkkää ja neljä sinisorsaa. Hannu Lehto kuuli jo satakielen laulua. - 10.4. punarinta ja fasaaninaaras - Vuoden 2011 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on Vinkkelinmutkassa kylän keskustassa lintulaudalla tai sen läheisyydessä vieraillut seuraavia lintuja: talitiainen, sinitiainen, viitatiainen, hömötiainen, kuusitiainen, käpytikka, harmaapäätikka, viherpeippo, keltasirkku, harakka, punatulkku, urpiainen, peippo (ollut koko talven), puukiipijä, varis, varpushaukka, tundraurpiainen, fasaani, närhi, tilhi, korppi, koppelo, palokärki. Yht. 23 lajia. Kevätmuuttajista on 7.4. mennessä havaittu joutsenia, mustarastaita, vihervarpusia ja joen suistossa harmaalokki. - Joutsenia on jo parin kolmen viikon ajan lennellyt sulapaikkoja etsien ja 3.4. ilmestyi ensimmäinen mustarastas. Peippojahan Vinkkelinmutkassa on ollut koko kipakan pakkaskaudenkin, kolmesta käy edelleen 2 laudalla. Yksi on varmaan kuollut talven aikana, se oli jo syksystä vähän "ressukka". Joutsenista on jo useita havaintoja - kevät on siis varmasti jo täällä! (24.3.) Vuoden alusta maaliskuun puoliväliin parhaana päivänä lintulaudalla on käynyt 13 eri lintulajia, yhteensä 23 eri lintulajia. 10.3. koppelo söi siemeniä laudan alla. Vuoden 2011 alussa on Päijänteestä saatu vähän erikoisempaa saalista: ensin Jaakko Kangas sai 8,5 kiloa painaneen kuhan ja helmikuun lopussa Kalevi Kokkonen parikiloisen nieriän. MARRASKUU ' Pienkin auringonpilkahdus Pyhäinmiestenpäivän ja joulun välissä ennusti vanhan kansan mielestä kaunista kesää. * "Jos järvi aaltoaa Pyhäinmiestenpäivänä, aaltoaa se Jyrkinäkin." (25.4.) * Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään. LOKAKUU * Harvinaiset viitatiaiset vaelsivat Suomeen * Simon päivän 28.10.ilmoja tarkkailtiin erityisen valppaasti, sillä "Mimmoiset ilmat Simona, semmoiset kylvön aikana." * Huomasitko, että Samlee Liias oli löytänyt Leivonmältä 2,3 kiloa painaneen herkkutatin. Nyt tatit ovat terveitä ja jos pakkanen on vikuuttanut lakkia, jalka on usein ihan hyvä sammaleen suojissa. * Ja taas kerran piti hieraista Vinkkelinmutkassa silmiä, kun 2.10. vilkaistiin lintulaudalle: kaurat olivat houkutelleet fasaanin herkutteluhetkiin. Eikä mennyt kuin minuutti, kun kirjava maatiaiskana tepsutteli arvokkaasti jyviä kuopsuttamaan. Parhaassa omenapuussa taas närhet herkuttelivat mehukkailla Raike-omenilla niin, ettei niistä enää ihmisille.
* Väliaikatietoja Huikon valkoisesta linnusta: "Laitoin kuvan lintuyhdistykseen. Ei ole tullut muuta kommenttia kuin SYYSKUU * Nyt syksy on jo ihan varmasti perillä Rutalahdessa: yöllä (27.-28.9.) oli 4,5 miinusastetta mittarissa. Nyt pitäisi perunoiten olla kuopassa ja akkojen tuvassa! * Tunnetko sinä, mikä tämä lintu on? Se on ilmestynyt peipposten joukossa Huikon pihapiiriin. Siis tuo kuvan vasemmassa laidassa oleva valkoinen lintu? Olisiko pulmunen? Näytämme kuvaa asiantuntijoille ja kerromme tuloksen jatkossa...
*Nyt on viimeinen aika mennä sienimetsään: ensi viikolla on luvattu niin kovia yöpakkasia, että sienet kärsivät. Tosin esimerkiksi suppilovahverot ovat vasta nousemassa ja ne eivät säikähdä pientä pakkasta. Metsästä löytyy nyt karvarouskuja, kangasrouskuja, kantarelleja, mustatorvisieniä, vaaleorakkaitakin on vielä vähän jäljellä, Herkkutatit ovat erityisen puhtaita ja hyviä, koivuhaperoita ja muitakin haperoita, jotka ovat keskikesän sieniä. Onpa valmuskoita ja vahakkitakin jo näkynyt. Kansallispuiston seutu on kärsinyt koko kasvukauden kuivuudesta, joten siellä ei niin paljon ole sieniä, mutta muualla kyllä löytyy. (24.9.) * Kurkien syysmuutto on parhaillaan menossa (22.9.) ja Rutalahdenkin taivaalla pitäisi lähipäivinä näkyä suuria kurkiauroja. Nostakaa nenä kohti taivasta! * Närhiä ei yleensä näy lintulaudalla, mutta nyt muutamana päivänä (21.9.) niitä on pyörinyt auringonkukansiementen kimpussa useita yksilöitä. Tänään, kun tuli BirdLifen tiedote, tämäkin asia selvisi:
* Tulevan talven aikana päivitetään Rutalahti-Viisarimäki -alueen luonnon käyttö- ja hoitosuunnitelma. ProAgria Etelä-Savossa työtä tekevän Leena Lahdenvesi-Korhosen mukaan hän aikoo poimia mukaan myös Päijänteen rannan lahden toiselta puolen. Työ kuuluu osana Härkää sarvista-hankkeeseen ja erityisesti alueen viljelijöitten kanssa on tarkoitus tehdä yhteistyötä sekä luonnon että rakennetun ympäöristön suhteen. Viljelijöitten mukaantulo on vapaaehtoista eikä neuvojan käynti sido mitenkään, mutta voi avata ihan uusia mahdollisuuksia. * Syyskuussa wanha kansa ryhtyi tarkkailemaan enteitä talven tulosta. Jos kurjet muuttivat aikaisin tai teeri kukersi kuun alussa, odottettiin varhaista talvea. "Jos syyskuussa lehmän läjä jäätyy, on se marraskuussa sulana." Eli äkkikylmä tiesi pitkää ja leutoa syksyä. * Syys-Mattina aloitettiin entisaikaan puhdetyöt. * Kurjet lentävät syksyisin lumiauraparvissa. Jos maapuoli aurasta on pitempi, tulee hyvä vuosi. * Iitanpäivänä 14.9. aloitettiin perunankaivu. *"Tatti on hyvä sytötävä, ei siinä ole ruotoja!"
* Erilaisia kärpässieniä on tänä syksynä poikkeuksellisen paljon ja ne esiintyvät isoina ryppäinä. Entisaikaan punkärpässieniä on käytetty kärpästen torjuntaan. * Puttosen Kalevi ja Raija kokivat täsä yhtenä aamuna ikävän yllätyksen: oven takana oli kuollut varpushaukka. Joku eläin oli ehtinyt jo repiä sen päätä. Nähtävästi linnun oli tarkoitus napata pihasta joku pikkulintu, mutta ehkä ikkunalasi häikäisi tai sotki sen suunnitelmia, ja se lensi tuhoisin seurauksin päin lasia. * Kuuma kesä on varmaan sekoittanut pikkulintujenkin pään, sillä nyt lintulaudalla ovat pyörineet punarinnat ja peippojen "lentopoikaset" ovat välillä tunkeneet joukkoon, aikuiset peipot ovat pääasiassa syöneet maasta vanhoja siemeniä. Punatulkku, sinitiainen ja talitiainen ovat harvakseltaan käyneet katsomassa, eikö ruokinta jo alkaisi. Viherpeippoja sen sijaan on näkynyt tosi vähän. Auringonkukansiemeniä emme vielä ole laittaneet, vain pari kauraryynipussin ja spelttirouhepussin pohja on tyhjennetty laudalle. * Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys järjestää kaikille avoimen lintujen syysmuuton seurantapäivän Säynätsalossa 26.9. klo 8-12 järvipenkalla ja sama uudestaan seuraavana viikonloppuna. * Syyskuun toinen päivä pihanurmikko oli klo 5.00 aamulla valkeassa kuurassa. Kesäkukat ovat vielä säilyneet. * Syykuu alkoi komeasti, kun ensimmäisenä päivänä kello 14.00 maakotka lenteli kylän keskustan yllä. Se ei ollut mikään harha, sillä useat ihmiset näkivät sen yhtä aikaa. Syyskesästä taivaalla on kaarrellut moneen kertaan eri haukkoja, mutta kotka oli ensimmäinen. Parina päivänä on myös kuulunut keväisten vieraitten, eli harmaahaikaroitten päkätys, mutta rannassa ne eivät ole, lienevät pellolla herkuttelemassa. * Jos yöt pysyvät plussan puolella, vieläkään ei sienikoria kannata viedä varastoon. Myös rouskuja on alkanut ilmaantua, mutta hitaaseen tahtiin. Kosteista metsistäsen sijaan voi korinsa täyttää herkkutateilla, mustatorvisienillä ja kantarelleilla. Tänä vuonna on erikoisen paljon valkokärpässieniä, joten eiköhän jätetä kaikki valkoiset helttasienet metsään. Kuivuuden takia monet valkokärpässienistä ovat kellertäviä lakistaan. ELOKUU * Kuusikoissa on runsaasti terveitä ja kiinteitä herkkutatteja niillä seuduilla, joissa on saatu sadetta. Hus metsään... Myös kantarelleista on uutta satoa ja mustatorvisienistäkin näyttää tulevan hyvä sato, samoin vaaleaorakkaista. Haperoita on vain vähän ja rouskuja ei ole tiellemme osunut yhtään. Mutta koskaan aiemmin ei ole ollut niin paljon valkokärpässieniä kuin nyt. Osa niistä on kuivuuden takia kellertäviä lakistaan, joten kannattaa olla varovainen, eikä kerätä mitään valkoisia sieniä. HUOM. Alueelliset erot ovat todella suuret: sadetta saaneilla paikoilla on hyvä sienivuosi, mutta esim. kansallispuistossa saa kissojen ja koirien kanssa etsiä sieniä! * Omenapuissa ja niitten alla on taas runsaasti muumiotautisia omenoita. Jos me kaikki otamme itseämme niskasta kiinni ja keräämme vioittuneet omenat tarkasti pois ja mieluiten lähetämme ne Mustankorkealle, parissa vuodessa taudista voi päästä eroon. MUTTA jos yksikin jättää huonot omenat puitten alle muhimaan, koko uurastus on toistenkin osalta turha! (Omenat voi myös polttaa tai uusimman suosituksen mukaan kompostoida, jos on lämpökompostori) * Älä yhtään ihmettele, jos näet yöllä Tompurin tietämillä Jaakon tai Timo Pylväläisen heilumassa haavin kanssa tai virittelemässä yöperhosille ansoja: Jaakko Tompuri on kuvannut pihastaan kaksi harvinaista yöperhosta, kyynelyökkösen ja siniritariyökkäsen. Ötökköretken vetäjä ja yöperhosiin perehtynyt Timo Pylväläinern tunnisti perhoset. * Puustoiset perinnebiotoopit -seminaaria varten kartoitettiin ELY-keskuksen toimesta Pienivuoren eli Koivukodon luonnonsuojelualueen kasvilajit (putkilokasvit ja sammalet). Pienivuoren luonnonsuojelualue on vanha hevoshaka, jota ei ole laidunnettu viime vuosikymmeninä. Nyt sieltä on raivattu alikasvoskuusta pois ja alue pyritään saamaan takaisin laidunnukseen. Luonnonsuojelualueelta on tavattu neljä valtakunnallisesti uhanalaista eliölajia, jotka ovat valkoselkätikka, liito-orava, hirvenkello ja aarnihiippasammal. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit jaetaan kolmeen luokkaan; äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet. Edellä mainituista lajeista valkoselkätikka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja muut kolme lajia vaarantuneiksi. Uhanalaiset lajit ovat vaarassa hävitä Suomesta ilman suojelutoimia. Huomionarvoisista lajeista kohteella kasvaa runsaana rauhoitettu valkolehdokki. Melko pikaisella kartoituksella luonnonsuojelualueelta löytyi yli sata (putkilo)kasvilajia ja lähes 40 sammallajia. * Jussilan mailla sijaitsevan Pikkuvuoren luonnonsuojelualueen kanssa yhtä aikaa perustettiin lähelle myös Hiekkolan maille kaksi pientä luonnonsuojelualuetta. Niitä kutsutaan Haapajoen luonnonsuojelualueeksi. Toinen on Valkeisen rannalla oleva metsäkaistale, toinen kolmio Tompuria vastapäätä tien toisella puolen.
* Uhanalaiseksi luokiteltu hirvenkello on taas kukkinut Pikkuvuoren luona tienpenkassa. Niittäjä on sen nyt niittänyt, siksi on tärkeää, että vielä jäljellä olevat saavat rauhassa kypsyttää siemenensä ja kukka leviää. Älä poimi, katsele vain! Lauri 10.8. on ollut syyskesän tärkein merkkipäivä: * Laurista syksy, kynttelistä kevät. * Laurista repo koipensa koivuun heittää. Koivu alkaa kellastua. * Lauri hallahousu. * Pääskyset Laurista laumaan ja Pertusta peräti pois. *Laurinpäivänä pitää jo saada uutista ja silloin syödään Laurinpäivän huttua. * Laurina laiskankin riihi jo savuaa. * Lauri laarit lakaisee, Matti laarit täyttää. * Omenapuitten alla näkyy muuten olevan paljon muumiotautisia omenia. Lämmin ja kostea ilma levittää tautia tehokkaasti. Kerätään kaikki tautiset omenat juuri nyt ja lähetetään terveisiä Roninmäkeen! * Jos haluat varmistaa perennojen, hedelmäpuitten ja marjapensaitten talvehtimisen, lannoita ne elokuussa syyslannoitteella, että ehtivät käyttää hyväkseen. STT:n mukaan: * Hellejakson kuumat ilmavirtaukset toivat mukanaan Suomessa harvinaisia lintuja ja hyönteisiä. Hellejakson aikana on tehty havaintoja maassamme satunnaisesti tavattavista linnuista ja jopa suurharvinaisuuksista. Keskikesällä Suomessa on nähty muun muassa arokyyhky, pitkäjalka, mehiläissyöjä, hietatiira ja kenttäkerttunen. Pesimälajeista viiriäisiä on havaittu poikkeuksellisen runsaasti erityisesti Itä-Suomessa. Lämpimien tuulten mukana tulleet linnut eivät muodosta pysyvää kantaa Suomeen. - Nämä ovat väliaikaisia vieraita, jotka lähtevät viimeistään syksyllä etelään päin, sanoi lintututkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta. Helteet toivat mukanaan myös harvinaisia perhoslajeja ja korentoja, jotka eivät kykene talvehtimaan Suomessa. Aiempien kokemusten perusteella perhoslajeja saattaa kuitenkin vakiintua Suomeen. Viikonlopun lämpimät säät voivat tuoda lisää harvinaisia siivekkäitä vieraita. * Suruvaippa (perhonen) ilmestyi Vinkkelinmutkaan, sitruuna- kaali-, ohdake- ja neitoperhot käyvät edelleen punalatvassa. *Elokuuta on aiemmin kutsuttu myös kylvökuuksi ja mätäkuuksi. Elo kuvaa kuitenkin paremmin kuun luonnetta elonkorjuun aikana. * Vanha kansa luonnehti elokuuta sananparrella: "Kuhilas pellolle, kynttilä pöydälle." * Laurin päivänä pelättiin hallaa (10.8.): "Lauri hallahousu" "Lauri kylmäperse". Ja jos ei halla Laurina tullut, Perttuna kumminkin (24.8.) Lauri kääntää tuuliviirin pohjoiseen ja alkaa syksyn aika. * Pertun päivän aikaan tarkkailtiin pääskysiä erityisen tarkkaan: "Kuinka monta päivää Pertun jälkeen on pääskysiä, niin monta viikkoa on vielä kesää." HEINÄKUU * Kuiva ja kuuma kesä on saanut sienirihmastot varuilleen ja ne ovat säästelleet voimiaan, eivätkä ole tehneet "kukkia", eli maanpäällisiä osia. Heinäkuun alussa löytyi tatteja ja kantarelleja, mutta sen jälkeen niitä on voinut kerätä vähäisiä määriä vain rantakosteikoilta tai muuten kosteista metsänkupuroista. Keruutuotetarkastaja Marita Kuikka epäileekin, että keskikesän sieniä: lähinnä tatteja ja haperoita ei tänä kesänä suuria määriä saada, tulipa vettä miten paljon hyvänsä. Mutta sienikoria ei kannata vielä laittaa ylähyllylle: maa on sopivan lämmin pitkään ja nyt jos sadetta tulee useampaan otteeseen, syyssienet voivat vielä tehdä ihan kelpo sadon. Retki kansallispuistoon 31.7. osoitti, että pienen pieniä sienenalkuja on jo nousemassa. *Jippii! Perhoskasvit toimivat kuitenkin: erityisesti punalatvat ovat iltapäivin täynnä neitoperhosia ja ohdakeperhosia, myös kaali- ja sitruunaperhosia on alkanut pyöriä pihassa. Toivakkalaisella Niittysiemen-yrityksellä on muuten monenlaisia ketokasvien siemeniä ja yksi on koottu erityisesti perhosia ajatellen. Kannattaa kokeilla niitäkin www.niittysiemen.fi. Mutta muhevaan multaan siemeniä ei kannata viskoa, MAAN KÖYHDYTTÄMINEN on eka tärkeä juttu. * Kasvit kärsivät kuivuudesta. Jos kastelet, kastele aikaisin aamulla tai myöhään illalla ja kerran kunnolla mieluummin kuin liraus joka päivä. Pieni vesimäärä vain lisää haihtuvuutta. Myös ennen sadetta olisi hyvä kastella, niin hullulta kuin se kuulostaakin, vesi nimittäin pysyy maassa näin paremmin. * Maanantaina 26.7. oli vieä illalla kello 19.00 varjossa 33,3 astetta lämmintä. Muistakaa huolehtia lemmikkeille varjoisa lepopaikka ja runsaasti vettä. * Perhosia on ollut liikkeessä vain vähän, eikä monissa erityisesti perhosakasveiksi mainituissa uusissa perennoissa ole näkynyt vielä yhtään odotettua vierasta! * Rutalahdessa ja lähiseudulla mustikkasato jäänee pieneksi, mutta esim. Haukanmaalta on jo löytynyt runsaasti kypsiä marjoja - kuten aina, vaikka muualta ei löytyisi... Kosteikoilta tai kallionkupuroista niitä saattaisi parhaiten löytyä. * Urpisten suoralla bongattu sääksipariskunta (ent. kalasääksi). * Syysniemen kedon niittotalkoissa oli ihmeteltävänä ahonoidanlukko, josta tunnetaan vain kolmisenkymmentä esiintymispaikkaa Keski-Suomessa. Samalla voitiin myös ihastella, kuinka muutaman vuoden aktiivinen kedon köyhdyttäminen on jo vaikuttanut maaperän siemenpankkiin ja monia ikiaikaisia ketokasveja on putkahtanut esiin. * Muisteletko nuoruuden heinätalkoita haikeudella? Nyt on oiva tilaisuus palata menneeseen, sillä Syysniemen tilalla kansallispuiston keskellä järjestetään 23. 7. kedon niittotalkoot. Näin varmistetaan elintilaa ketokasveille. Metsähallitus kustantaa keittolounaan ja luvassa on matsutakekeittoa (!). Omat viikatteet, hangot ja haravat voi ottaa mukaan ja Oittisen Paavo huoltaa viikatteet niittokuntoon. Syysniemen tilalle on opastus sekä Urpistentieltä että Selänpohjasta, jossa parkipaikalla on kokoontuminen niille, jotka eivät osaa perille. Mutta huom, opasteet johdattavat. Kello 8.00 aloitetaan. Talkoot järjestää Leivonmäen kansallispuiston ystävät. * Rutalahden keskustassa kasvaa tienvarsilla aika paljon pujoja, jotka ovat juuri puhkeamassa kukkaan. Ne ovat pujoallergisille erittäin hankalia kasveja. Eiköhän kukin kulkiessamme repäistä pujot maasta juuurineen ja helpoteta kanssaihmisten oloa. Muutamassa kesäsää ne lähtevät lätkimään, jos sama muistetaan tehdä uudestaan. Esimerkiksi Jyväskylässä asuinalueet kilpailevat, missä revitään eniten pujoja. * "Jos viikatteen varsi on märkä, niin sirpin kamppi on kuiva", näin uskoi vanha kansa heinäkuussa: jos heinäaikaan oli sateista, niin eloaikana oli poutaista ja päinvastoin. * "Hermannilta heinään, Jaakosta viikate seinään." "Hermannista heinään, kellä vain kuttukin on." Heinakuun 12. oli vielä jokunen vuosikymmen sitten kesän merkkipaalu, silloin aloitettiin heinänteko. Kylvöheinää oli vähän, koneet ja laitteet vähäisiä ja heinän määrälle laitettiin suurempi paino kuin sen laadulle. Nyhän kuivaheinät ovat jo paaleissa. * Naisten viikko 19.-24.7. Akkain viikoksi sanotaan heinäkuussa sitä viikkoa, jolloin on pelkkiä naisten nimiä allakassa. Sitä sanotaan myös akkain kusiviikoksi, koska silloin yleensä aina sataa. Jonkun toisen uskomuksen mukaan sade merkkaa naisten tapaa itkeskellä. * Jo muutaman yön Rutalahdessakin on ollut trooppinen ilmanala: lämpötila ei yölläkään laske alle 20 astetta. Ilmalämpöpumppu on poikaa!
* Kyläkurjenpolvi on parhaassa kukassaan. Sen voisi hyvin nimetä Rutalahden ikiomaksi nimikkokukaksi, sillä tämä seutu mainitaan pohjoisimpien luonnonesiintymien joukossa, muuallahan se on taimistoissa myytävä perenna. Aiemmin sen esiintymispaikaksi on merkitty entinen sahanseutu joen varressa, mutta kuusten kasvaessa se on nähtävästi siirtynyt Vinkkelinmutkaan. * Pullea siili on ilmestynyt Vinkkelinmutkaan. Syksyllä täytyy jättää lehtikasoja (jää muuten jättämättäkin meidän pihaan!) ja järjestää laudoista joku talvipesän paikka. Olemme jo vuosia odottaneet siilin vierailua, mutta se ennätti meille vasta tänä kesänä. * Jos liikut Vällyhoilossa iltamyöhästä aamuvarhaiseen, hiljennä tahtia vähän ennen Sammakkolampea. Juuri nyt 1.7. valkolehdokit ovat aloittaneet huumaavan kukintansa ja tuntuu, että parfyymikauppa olisi avannut ovensa... * Hyviä perhoskukkia puutarhaan ovat muun muassa komeamaksaruohot, punalatvat, helokit ja syyssyrikät, joista sanotaan, että ne ovat maailman parhaita perhosten houkuttajia. On meidän korkeudella tosin talvetettava sisällä. Ostin tänään punaisen ja sinisen syyssyrikän Tommolasta ja niistä ja myös noista toisista voin kertoa myöhemmin kesällä, miten perhosten houkuttelu on onnistunut. KESÄKUU * Tutuille kantarelli- ja koivuhaperopaikoille on jo syytä tehdä retki korin kanssa. Pieni vinkki: jos et keksi, mitä tekisit tuhkalla, jota kertyy puita poltettaessa, ripottele sitä kantarellipaikoille, sato varmasti lisääntyy tulevina vuosina. * Aleksi Liias (11 v.) arvelee nähneensä uintireissullaan Rutalahden Kylärannassa 29.6. tuulihaukan. Pienikokoinen tuulihaukka jää usein "lekuttelemaan" paikoilleen ilmaan kuin tiira ja siitä se on helppo tunnistaa. Näin Tero-opettaja oli kertonut ja se oli jäänyt mieleen! * Pietari (29.6.) oli vanhan kansan mielestä vuoden lämpimin päivä. Sateisen Pietarin uskottiin tuovan hyvän loppukesän ja väkevät heinät. Etelätuuli toi paljon marjoja, varsinkin mansikoita. * Tuskin mihinkään vuotuiseen juhlaan liittyy yhtä paljon uskomuksia kuin juhannukseen. Kun elettiin tiiviisti luonnosta, olivat monet taiatkin tarpeen onnen takaamiseksi; tarvittiinpa onnea sitten puolison etsinnässä tai vaikka lehmän heruttamisessa... Ohessa muutamia uskomuksia menneiltä ajoilta: Naurishalme on poltettava juhannusviikolla, niin että multa ehtii jäähtyä aatoksi, jolloin nauris kylvetään. Kerrotaan, että kaalit jos istutetaan juhannusyönä ja nostetaan helmat ylös, niin kaalinkeristä tulee isoja. Juhannusaattona jos viedään kolmen tien haaraan viiden pennin raha ja sen päälle kolme ludetta, niin saadaan luteet kokonaan häviämään. Jos poimii naapurin pellolta erilaisia kukkasia ja panee ne juhannusyöksi kirnuunsa, saa itselleen hyvän voionnen. Ja vielä Letkalle sovellettavaksi: Kun juhannusyönä pistää neulalla sammakon selkään ja pistää sen neulan sitten sen pojan vaatteisiin, jota toivoo mieheksensä, niin tällä keinolla sen saa! * Sienikausi on jo alkanut. Korvasienten aika on jo ohi, mutta koivunpunikkitatteja pääsee jo pistelemään poskeensa, jos hyvin käy. Ainakin Lintuniemen polun varressa niitä on jo tulollaan. Myös kantarellit odottavat hyvilla paikoin poimijaansa. (23.6.) * Maanantaina 14.6. köpötteli karhu Suojarinteen pihassa (vieraille tiedoksi=keskellä kylää!) aamuvarhain. Kun poliisit tulivat varmistamaan tilannetta, muistona olivat vain jäljet, jotka johtivat Toivakan suuntaan kohti pohjoista. Seuraavana yönä siili seikkaili Vinkkelinmutkassa, ensimmäistä kertaa piikkipallo näyttäytyi 24 vuoteen.
* Paul Backman Toivakan Markkinoilla myymässä "luontostipendihiutaleita". Rutalahden Myllyn kanssa yhteistyössä vetämällä hankkeella Leivonmäen kansallispuiston ystävät kerää talkoovoimin kesän ajan rahaa lasten ja nuorten luontostipendirahastoon. Kesätapahtumien lisäksi hiutaleita voi ostaa muun muassa Simolasta, TB:ltä, Myllyltä ja Upin grilliltä * Kesäkuussa Haapalehtoon! 20.6. kannattaa suunnata Haapalehdon tilalle Kivisuolla (Haapalehdontie 141) kello 13.00. Suomen tunnetuin ja tuotteliain puutarhakirjailija, hortonomi ja maa- ja metsätieteen maisteri Pentti Alanko kertoo luonnonkukista ja vastaa kysymyksiin. Jos olet perustamassa luonnonkukkaniittyä, juuri nyt on oikea aika kysyä asiantuntijalta viimeisimmät vinkit. Siinä sivussa voi kysyä muutakin mieltä askarruttavaa luonnosta. * Mikä on mökkiläisen rakkain lintu? Kesäkuun lopulla järjestettävässä BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa (26.6.–4.7.) selvitetään mökkiläisten rakkaimmat lintulajit. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa. Rakkaimman linnun lisäksi voi kertoa perusteluita valinnalleen – viehättääkö linnussa esimerkiksi sen ulkonäkö, ääni vai kenties siihen liittyvät muistot? Oman valintansa voi ilmoittaa nettilomakkeella tai postikortilla. Äänestystilanteen kehittymistä ja perusteluita rakkaimpien lajien valinnalle seurataan tapahtuman verkkosivuilla www.mokkibongaus.fi juhannuksesta 26.6. alkaen. Rakkaimman lajin lisäksi kerätään mökkiläisten havaintoja viidestä tapahtuman kohdelajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta. Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan syksyllä lintuaiheisia palkintoja. Pääpalkintona on Olympus 8x40 DPS I -kiikari. Tapahtumaa tukee Lintuvaruste Oy. Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä arvokasta lintutietoa. Mökkibongaus järjestetään nyt ensimmäistä kertaa maailmassa. Näin osallistut • Mieti, mikä suomalainen lintulaji on sinulle rakkain mökkilintu. • Jos mökilläsi esiintyy Mökkibongausviikon aikana joku tapahtuman kohdelajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä. • Kerro rakkain lintusi ja/tai havaintosi osoitteessa www.mokkibongaus.fi 26.6. alkaen (tai toissijaisesti postikortilla osoitteeseen BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.) OSALLISTUMINEN (26.6.-4.7.) JA TULOKSIA (26.6. alkaen) osoitteessa http://www.mokkibongaus.fi VALOKUVIA http://www.mokkibongaus.fi  * Leivonmäen nimikkoperenna kuolanpioni on jo täydessä kukassa 2.6. * Hellejakso ja sopiva kosteus ovat vaikuttaneet siihen, että itikoita ja kaikensortin sittiäisiä on poikkeuksellisen paljon ja ne ovat tosi äkäisiä. Muista, että myös lemmikit kärsivät niistä, vaikka niillä olisi paksukin turkki: kuono ja silmät ovat vaaravyöhykkeessä. * "Jos tervapääskynen lentää ylhäällä ja laulaa "viir, viir", on sade lähellä." * "Kesäkuussa kesä tulee, tuulkoon vaikka mistä." * "Kesäkuun kannalla ei saanut ennen hajoitella sontia eikä hakata kaskea, eikä saanut kuun kannan aikana kylvää mitään toukoa." (kuun kanta = ensimmäinen ja viimeinen neljännes) * Teemunpäivänä 1.6. kylvettiin ohra ja pellava, ja Kustaanpäivänä 6.6. istutettiin perunat. Kustaa myös laski lehmät metsään." * Nykyisin ihannoimme alkukesän kauneutta, mutta entisaikaan se oli sivuseikka. Ruuaksi kelpaavia luonnonantimia oli vielä vähän. " Kesä kerkkeimmillään, nälkä närkkeimmillään." Kesäkuun alussa toivottiin sadetta: "Sade ennen juhannusta on pussiin." ja "Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa." TOUKOKUU * Parhaimmat luontohavainnot retkeltä kansallispuistoon 30.5. tulivat Veku-koiran kanssa tienpenkkaa Kivisuolla nuuhkiessa: tämän päivä keto on jo täynnä elämää. Kissankäpälät kurkottavat tassujaan ja metsäorvokit lepattavat kuin pienet, siniset perhoset. Jos muutaman yön malttaa pysytellä plussan puolella, luonto on kattamassa ainakin hiljaisille tienosille oikeaa herkkupöytää: metsämansikat ovat upeassa kukassa. Eikä kielojen parhaaseen aikaan enää ole monta päivää. * Koleahko ilma on pitänyt pikkulinnut ruokintapaikalla, vaikka ne muuten viettävät aikansa pesäpuuhissa. Pieniä ötököitä ei vielä ole ruuaksi asti liikenteessä. KEVÄTKILPAILU ON RATKENNUT! * Ympäröivän luonnon tiivis seuranta kuului aiemmin luonnollisena osana jokapäiväistä elämää. Monet vuosisataisista opeista kulkivat sananlaskuissa ja loruissa aina seuraaville sukupolville. Erityisen tärkeää oli osata ennustaa, milloin kevät taas koittaisi pitkän ja uuvuttavan talven jälkeen ja toisi vaihtelua ja helpotusta arkielämään. Vaikka ei muuta osaisikaan, varmasti jokainen maalaisjuurinen tietää: "Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!" Luonto-Liiton kevätseurannan mukaan kiuru on havaittu (1996-2008) keskimäärin 15.3. ensimmäisen kerran, peippo 19.3., västäräkki 26.3. ja haarapääsky 15.4. Jos innostut, osallistu myös Luonto-Liiton Kevätseurantaan www.kevatseuranta.fi "Riimilinnut" nähtiin seuraavasti Wanhan Rutalahden alueella: KIURU, 17.4. (huom päivä!), Maire Huikko PEIPPO, 28.3., Aleksi Ilmonen VÄSTÄRÄKKI, 10.4., Aleksi Ilmonen, Annikki Lehto PÄÄSKYNEN, 3.5., Elina Liias, Jari Liias Leikkimieliseen bongausjahtiin osallistui 19 ihmistä Wanhan Rutalahden alueelta. Kaikkien osallistujien kesken arvotut palkinnot osuivat seuraaville: Letkan kangaskassit: Jutta Jääskeläinen, Tapani Parkkinen, Jari Liias ja Hannu Lehto Lisäksi kiitoksena erityisen aktiivisesta luontohavaintojen tekemisestä karkkipussit Valtteri Silvennoiselle ja Hilma Auvilalle. Kiitoksen aktiivisuudesta ja useampien havaintojen tekemisestä ansaitsevat - ilman karkkipussia!- : Tapani Parkkinen, Annikki Lehto, Maire Huikko ja Paul Backman. 15.5. päättyneen lintuseurannan aikana nähtiin Wanhan Rutalahden alueella ainakin seuraavat linnut: peippo, västäräkki, kiuru, lehtokurppa. töyhtöhyyppä, isokuovi, harmaahaikara, metso, pyy, ampuhaukka, punakylkirastas, järripeippo, telkkä, tikli, kurki, räkättirastas, punarinta, harmaapäätikka, mustarastas, vihervarpunen, laulujoutsen, koskikara, varpuspöllö, käki, hiirihaukka, kuikka, taivaanvuohi, koskelo, punavarpunen, pilkkasiipi, kuikka, rantasipi, pajulintu, kirjosieppo, satakieli, naurulokki, yht 36 eri lajia - linnut ovat viestien järjestyksessä ja useimmista on useita havaintoja. Suurin osa on muuttolintuja, tai muuten harvemmin nähtyjä. Luonnollisesti lista kasvaa, jos muistiin merkitään jokapäiväiset naapurimme: punatulkut, viherpeipot, sinitiaiset, talitiaiset tai varikset ja harakat - ja onhan niitä iso liuta muitakin. Pidetään silmät ja korvat auki, luonnossa liikkuu yllättävän paljon siivekästä väkeä, jota emme kiireessämme edes huomaa!
****************************************************************** * Mustikka on kukkimaisillaan ja kukkia on tosi paljon. Toivotaan, että ei tule kylmiä öitä. Samoin herukkapensaat suorastaan pursuavat kukkia. * Raparperipuskan kimppuun kannattaa iskeä juuri nyt Maku ja mehevyys ovat parhaimmillaan ja pensas kuitenkin kasvattaa kesäksi lehtiä liian kanssa. Ruohosipulit ovat myös parhaimmillaan pakastettaviksi. Leikkaa sipulit saksilla silpuksi, pakkaa pieniin rasioihin, esim. kaupan salaattirasiat aukeavat kylminäkin helposti. Näin valmista silppua on aina pakasteessa ja voit lusikalla raapaista haluamasi määrän. Toimii! Ja luonnonyrteistä nokkoset ovat ihan parhaimmillaan käytettäviksi, kun et huusin takaa niitä kerää... Huuhtelu, lyhyt keitto ja luonnon omaa pinaattia on pataan heitettäväksi. Puhumattakaan, mitkä herkut saa maitohorsman alkuversoista... * Kullerot ja rentukat ovat parhaassa kukassa. * Backmanien lintujen ruokintapaikalta Vinkkelinmutkasta varpushaukka nappasi viherpeipon lauantaina 22.5. klo 19.20. Se tappoi linnun paikalla, mutta vei sen jonnekin turvallisempaan paikkaan syötäväksi. Melkein samassa hötäkässä oravanpoikanen törmäsi ikkunaan, vähän pökertyi ja harhaili maassa, josta varis aikoi pistellä sen poskeensa, mutta "Batman" riensi paikalle - ja oravanpoika pelastui... Etteikö täällä mitään tapahdu!
* Vielä parikymmentä vuotta sitten laulujoutsenet olivat tosi harvinaisia vieraita Rutalahdessakin. Kun Mäkelän Pauli metsäreissullaan osui näkemään joutsenparin rakentavan pesää, teimme varta vasten retken lammen toiselle puolelle sitä ihmettä näkemään. Nyt joutsenia näkee joka päivä. Samalla tavoin kurjet ovat tottuneet ihmisiin. * Kansallispuistossa reitti Rutalahdesta Soimalammen laavulle on periaatteessa valmis, mutta metsähallituksesta kertoivat, että opastusta vielä lisätään. Jos lähdet reitille laavun suunnasta, ole tarkkana, että valitset oikean polun, muutama on joutunut tekemään pitemmän lenkin "kuin laki määrää"... Ja Koskikaran kierros on nyt upeimmillaan! * Huikon Samuli seurasi 20.5. kylvöpuuhissaan Hiekkolan pelloilla, kuinka töyhtöhyyppä opasti kahta untuvikkoaan. * Wanhan Rutalahden perinnepiiri kävi tuoreeltaan 19.5. tutustumassa geologiseen luontopolkuun ja yhteistuumin todettiin, että tauluissa riittää uutta tietoa myös muille kuin koululaisille! * Uusi Luupään geologinen luontopolku avattu kansallispuistossa Erkinpäivänä 18.5. (kun vettä tuli saavista kaataen, eli on tulossa hyvä kesä....). Polulla on tietopisteitä kaikenikäisille ja jos haluaa, ennkkoon voi netistä imuroida pohjatietoa osoitteesta www.luontoon.fi tai www.uef.fi/need Sieltä löytyy myös tehtäviä. Polku on 2,2 km pitkä ja lähtöpiste on Vartiamäen tien varrella turvepilarin luona. Jos mukana on liikuntarajoitteisia, portin avaimen saa Selänpohjan matkailukeskuksesta. * Erkin päivä 18.5. on yksi kevään tärkeistä ennuspäivistä: "Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkii." "Kelmi sen kesän nimi, joka ennen erkinpäivää tulee." "Kun ennen eerikinpäivää ukkonen jyrisee, tietää se kylmää kesää." "Erkin aikainen sade ja juhannuksen aikainen pouta koko maailman rikkaaksi tekee." "Erkinpäivä oli ennen karjan laitumellelaskemispäivä:" * 14.-15.5. Backmanin Paulin bongausvihkoon on merkitty uusia lajeja: hiirihaukka Luokkimäessä, kuikka Iso-Pirttilammella, Kivisuon cityssä taivaanvuohi ja vanhoja tuttuja, mutta kuitenkin vähän oudompia ovat töyhtöhyyppä ja kuovi Huikon pelloilla. Ja linturetkellä näkyi koskelo. * Punavarpusparvi vieraili lintulaudan alla 13.5. illalla, mutta sen jälkeen niitä ei ole näkynyt. Timo Pylvänäinen arveli, että Venäjän lämpöaalto on tuonut ne ja myös muita muuttajia maisemiin. Tarkkaile lintulaudan seutua. Punavarpunen on muuten kuin tuttu varpunen, mutta sen rinta, pää ja osin selkä ovat syvän punaisia. Eri ikäiset ovat erilaisia väritykseltää. (Leila B.)
* Kas kummaa, "Parkkisen Tapanin käki" jäi pyörimään kylän keskustaan useiksi päiviksi. Ja selvisihän se lopulta, miksi: käki oli huomannut, että lehtevässä laaksossa on monta hyvää pesää, johon voi huoletta munia oman munansa ja jättää poikasensa toisten huolletavaksi. Nimittäin Vinkkelinmutkassa seurasimme useita kymmeniä minuutteja, kuinka käki piiriti Koskisen Arton pihakoivussa olevaa rastaanpesää. Se odotti kärsivällisesti, että hautoja lähtisi hetkeksi, että hän pääsisi munimispuuhiin. * Olin pihallamme ti 11.5. ison pihakoivumme lähellä kun kuulin käen kukkuvan. Jäin kuuntelemaan kukkumista, joka voimistui. Sitten huomasin, että käki lensi kohti koivua, jonka juurella seisoin. * "Tornien taistosta" kultaa ja kunniaa myös Rutalahteen!
(Ylemmässä kuvassa kootaan varusteita ja alemmassa kuvassa torni on jo täynnä kaukoputkia, kameroita ja kiikareita)
Mitähän jos koottaisiin ensi vuonna Rutalahden oma joukkue Haapasuon lintutornille! *Satakieli soittelee kevättä Aholehdon pihassa Enklaavintiellä, mutta kurki on yksin ikävissään. Vielä viikko sitten kurkipariskunta tepasteli tienvartta, mutta nyt talon ikkunan alla on vain yksinäinen kurki, eikä jokakeväistä kurkien konserttia ole ollut lainkaan. * Kesä on tullut, vaikka mittari ei siltä näytä! Huikon Maire nimittäin kuuli tänään 8.5. käen kukkuvan 11 kertaa. * Kylän keskustassa koivuissa on jo hiirenkorvat (8.5.), tai ainakin "päästäisenkorvat"! Vielä hetki, niin kuoreet nousevat Rutajokeen hääjuhliinsa. Kylän Komein Kolli eli Possu Backman sanoo: "Tuttavapiirissäni ei ole yhtään kattia, jonka mielestä kuoreet eivät olisi parasta gourmet-ruokaa. Niitä voi hyvin pakastaa sellaisenaan, sillä nyt niitten suolet on ihan tyhjiä ja mahat puhtaita. Ja jos ei isäntäväelläsi ole haavia, kyllä ne rannassa lainaa. Eikä lippaamaan kannata lähteä kuin kymppiuutisten tienoissa. Siis ilmoista riippuen suunnilleen kuun puolivälin jälkeen, tervemenoa... Ja tuokaa tuliaisia! Jos ette sitten itse innostu niillä herkuttelemaan kuten tuo meidän keittäjä..."" * Leivonmäen kansallispuiston ystävien kotisivuille on tänään 6.5. lisätty Luontohavaintoja-sivusto. Sinne sinäkin voit kertoa kansallispuiston tai lähiluonnon tapahtumista, lähettää kuvia tai kysyä mieltäsi askarruttavia luontokysymyksiä. luontohavaintoja@gmail.com. Ja kotisivuthan löytyvät: www.leky.suntuubi.com * Kylän keskustassa 6.5. punakylkirastas. Sipulikukkien ohella ensimäinen vuokkokin on jo kukassa, nimittäin sinivuokko. Tosin se on siirretty. * Elina ja Jari Liias näkivät pääskyparin langoilla Pohjan peltojen laidalla 3.5. * Muistakaa ohjattu linturetki kansallispuistoon 15.5., lähtö klo 8.00 Selnpohjan saunojen luota parkkipaikalta. Järvilinnut erikoissyynissä, mutta muitakin tarkkaillaan. Retki on kaikille avoin ja vaikka et vielä erottaisi kanaa harakasta, voit tulla mukaan! Ota muutama kolikko, jos haluat antaa Leivonmäen kansallispuiston ystävien nuorten luontostipendirahastoon vapaaehtoisen osallistumismaksun tai ostaa "luontostipendikaurahiutaleita" Retken vetää lintuasiantuntija Timo Pylvänäinen. * Rutajärven lahdella uiskenteli 5.5. useita joutsenpariskuntia. Yksi pari on jo aloittanut pesänteon vanhaan paikkaan, se näkyy hyvin Kivisuontielle noin pari sataa metriä ennen Salmelaan kääntyvää tietä. Pesäaihio näkyy parhaiten siinä kohtaa, missä järvi on melkein kiinni tiessä. * Backmanin Paulin lintuhavaintovihkosta poimittua: 21.4. rantasipi, 22.4. pajulintu, 25.4. taivaanvuohi, 27.4. kuikka (BirdLifen vuoden lintu), 2.5. kirjosieppo, 4.5. pilkkasiipi. * 4.5. lintulaudalla tai sen läheisyydessä maassa Vinkkelinmutkassa päivän mittaan vieraili 12 lintulajia (käpytikka, varis, talitiainen, punatulkku, peippo, sinitiainen, viherpeippo, harakka, kirjosieppo, vihervarpunen, mustarastas, keltasirkku) ja kaksi oravaa. Ja naapurin Julle = kissa. * Vapustakin on tiedetty laittaa merkille elämänmenoon liittyviä merkkejä: "Valpurinpäivänä kun vettä sataa, tulee kesästä pouta." "Vappu tuo käen kainalossaan ja pääskysen povessaan." "Vappuna ei saa kalastaa. menettää kalaonnensa, jos silloin katsoo pyydyksiään tai panee uusia." "Vapunpäiväviikko on halontekoviikko." "Vappuna papu vaolla, viikon päästä viimeistäänkin." "Vapunpäivänä piti karja ensi kertaa laskea metsään, emäntä kahden reisin oven päällä." HUHTIKUU * Päijänteen Rutalahti on nyt kokonaan jäistä vapaa niin pitkältä kuin silmä siintää. * Vapun aatonaattona lintulaudan ympäristössä Vinkkelimutkassa on 20 järripeippoa. Normaalisti niitä näkee yhden tai pari kerrallaan. * Ukkometso käyskenteli Urpisten tien suoralla aamuvarhaisella 26.4., kun Nummelin Sari ajeli Rutalahteen töihin. * Ampuhaukka pelästytti pikkulinnut niin, että ne pysyttelivät melkein kaksi vuorokautta pois lintulaudan läheltä, mutta nyt taas maistuvat ruokintapaikan antimet... * Lintulaudalla on 23.4. ollut erityisen vilkas meininki ja lajeja on ollut paljon. Kunnes ampuhaukka pyrähti sekaan. Ihan kaikki pikkulinnut hävisivät, eikä niitä ole ainakaan tähän mennessä ilmaantunut yhtään paikalle. Ampuhaukka vieraili myös viime kesänä Vinkkelinmutkassa. * Yrjön, Markun ja Pertin yöt ovat ennen olleet tärkeitä ennusaikoja. Erityisesti Yrjön yöstä 23.4. on ennustettu tulevaa: "Jos Yrjönyönä on kylmää, silloin on kesän tulo hidasta." "Jos Yrjönyönä on pakkanen, vie se yhdeksännen tähkän viljasta ja yhdeksännen halon pinosta." "Jos Yrjönyönä kylmää, kylmää vielä kolme yhdeksää yötä." "Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket söisi." Ja Markunyöstä sanotaan: "Jos Markunyönä kovasti pakastaa, ei seuraavana vuonna tule mustikoita." "Markun yö marjat syö." "Jos Markun varpaita palelee, tulee kylmä kesä." * Kiinnostaako lintujen muutto sinua? Tästä osoitteesta voit melkein reaaliajassa nähdä, missä päin on tehty kevätmuuton havaintoja * Jos haluat herkutella koivun mahlalla, sen aika on kohta käsillä. Poraa pieni reikä, laita muoviletku puuhun ja letku tarpeeksi isoon astiaan. Kun mahla on tulollaan, astia täyttyy pian. Mahla poistaa nestettä ja pidetäänhän sitä muutenkin terveysjuomana. Ainakin Karttulasta sitä viedään Italian herkkukauppoihin pastöroituna rekkakuormittain. Kun lopetat "lypsyn", vuole puhdas puutikku reikään. Parhaaseen pihakoivuun ei tietenkään ole syytä reikiä porata, eikä mahlanjuoksutus kuulu myöskään jokamiehenoikeuksiin. Mahla sopii hyvin pakastettavaksi. * Nyt alkaa olla viimeiset hetket, jos aikoo karsia omenapuistaan oksia. Terävässä kulmassa ylös kasvavat, toisia hankaavat tai liian tiheään ahtautuneet oksat voi poistaa - vähän kerrallaan. Tavoiteena ilmava ja oksat alaspäin kasvava puu, joka kestää omenien painon, eikä hauduttele tauteja liian tiukassa puskassa. Verkot ja myyräsuojat kannattaa pitää niin kauan, että ruoho vihertää. Jos omenissa on ollut vikaa, ruiskutus rasvattomalla maidolla voisi tehdä terää. Ainakin Vinkkelinmutkassa on paljon muumiotautisia omenia syksyisin, joten kun niitä alkaa ilmestyä, ne on paras lähettää Mustankorkealle tai polttaa. Eikä luumu- ja kirsikkapuista kannata leikata muuta kuin kuiva oksia, niitten vuoro on vasta elokuussa. Samoin, jos aiot karsia pihakoivuasi. * Vanhat ihmiset aikanaan neuvoivat, että sitten kannattaa mennä kuoreita lippomaan, kun koivun hiirenkorva on aikuisen miehen vasemman käden pikkurillin kynnen kokoinen! Pistäkää merkille, pitääkö paikkansa - ennen oli muuten monensortin "pitkäkyntisiä" paljon vähemmän, että sekin on otettava huomioon... Keskimäärin tuo päivä on 16.-19.5., mutta voi vaihdella keväittäin paljonkin. * 6-vuotias Valtteri Silvennoinen on kylän ahkerimpia luontohavaitsijoita. 22.4. Valtteri huomasi oravan pesiytyneen koulun taakse linnunpönttöön: "Pian syntyy oravavauvoja." * Puupäätkään eivät enää uskaltaudu jäille, mutta rannoilla alkaa jo olla hyviä sulapaikkoja katiskoille ja keväthauille. Kuka tietää, onko hauki kutenut jään alle? (21.4.) Rutajoen suistossa voi edelleen varsinkin aamuvarhain bongata monia lintulajeja, jos malttaa hiipiä varovasti paikalle. * Koskikaran koulun alaluokkalaiset katsastivat kevään tuloa kävelyretkellä Kylärantaan 19.4. Tien varrella löytyi leskenlehti jokaiselle. Kuvassa löytöjään esittelevät Kalle-Oskari Tarkkanen ja Valtteri Silvennoinen. * Kevään tulo kiihtyy, vaikka välillä kylmältä tuntuukin. Tapani Parkkinen on havainnut seuraavat linnut: lehtokurppa 17.4. Rutalahti, töyhtöhyyppä 17.4. Oittila, isokuovi 18.4. Rutalahti * Vihervarpusia on enemmän kuin koskaan ennen, Vinkkelinmutkassa pyörivään laumaan kuuluu yli 30 yksilöä. * Useita telkkäpariskuntia uiskentelee sulapaikoissa Rutalahdella. Myös joutsenet ovat edelleen Rutajoen suulla. * Tiira-linturekisterin mukaan myös Kärkistensalmessa on havaittu kolme harmaahaikaraa, varmaan sama kolmikko kuin Rutalahdessa on pyörinyt. Ja 12.4. Järripeippopariskunta herkuttelee lintulaudan juurella Vinkkelinmutkassa. Lintulajeja onkin normaalia enemmän. * Onko kiuru jäänyt etelään? Peipposista on jo lukuisia havaintoja, ja västäräkistäkin kaksi, mutta kukaan ei vielä ole ilmoittautunut kiurun näkijäksi 11.4. mennessä. (Maire Huikko näki KIURUN 17.4.) Kyllä niitä jo pitäisi täällä olla, mutta missä ne luuraavat? Aikaisin havainto edellisvuosilta on Keski-Suomessa 5.3., pääjoukko tulee huhtikuun aikana. Tarkista vaikka KSML:n lintusivustolta www.ksml.fi/teemat/luontokuvat , minkä näköinen ja tapainen kiuru on. Aiemmin leivoseksi kutsuttu lintu on sentään Leivonmäkeen liitetty tunnuslintu, joka löytyy vaakunastakin... Riimikilpailun toisena mainittu "peipponen", josta siis pitäisi olla "puoli kuuta" kesään, on sen sijaan tänä keväänä liikkunut suurina, yli 30 yksilön laumoina lintulautojen alla herkuttelemassa pitkän kotimatkan jälkeen auringonkukansiemenillä. * Lauantaina 10.4. Lehdon Annikki näki västäräkin Päijänteen rannassa, eli "västäräkistä vähäsen"... Samana päivänä västäräkin bongasi myös Aleksi Ilmonen Nisulan kotipihan postilaatikolla. Ja myös kurjet pitävät meteliään pellolla. Joutsassa Röllin pihassa lennähteli jo nokkosperhonen ja Jenni Lehto näki samanlaisen Jyväskylässä jo torstaina 8.4. Muurahaisetkin ovat Ahopellon pihapiirissä jo täydessä työn touhussa. Aleksi Ilmonen havaitsi Nisulassa mummolan pihalla nokkosperhosen la 10.4. Samana päivänä nokkosperhosen näki myös esikoululainen Kalle-Oskari Tarkkanen Laukaassa ja Tuomas Mäkinen näki tuolloin pihallaan koiperhosen. * Vanha ja tuttu mansikkamaan kiusanhenki on jo tullut kesän satoa odottamaan: 10.4. kevään ensimmäinen räkättirastas keikkui Lahtisen marjapensaassa. Harmaahaikarat ovat edelleen joen suistossa, mene varovasti ja jätä auto mahdollisimman ylös. * 9.4. Mailis Braun luuli ensin näkevänsä kurkia 3 kpl Rutajoen suistossa Päijänteen jäällä. Mutta pian selvisi, että niitä ne eivät ole, eivät myöskään joutsenia. Mitä sitten? Viime kesänä pudotuspaikalla oli harmaahaikaroita, ja niitähän nämäkin linnut ovat. Se varmistui, kun nähtävästi sama kolmikko oli jo viikko sitten ihmetyttänyt toivakkalaisia luontoharrastajia Huikkoon menevän tien varrella. *VAROITUS: puupäisten on syytä kylän keskustassa pitää pipo tiukasti päässä, sillä kaksi palokärkeä on jo muutaman viikon nakutellut... *IHMETYS: nämä sivut ovat jatkuvasti yhdet suosituimmista, mutta luontohavaintoja tulee tosi niukasti. Miksi? Etkö sinäkään ole esimerkiksi nähnyt kevätkilpailun lintuja pihassasi? Tai pistänyt merkille jotain muuta kivaa kevään tulosta? NYT pistä omia havaintojasi: lintuseuranta@gmail.com * Punarinta pyrähtelee Vinkkelinmutkassa 7.4. Lintukirjassa sanotaan, että monet pitävät sitä pihapiirin kauneimpana lintuna sen värin ja suurien silmien takia! Viljasten pihassa Kivisuontien varrella taas on harmaapäätikka vieraisilla ja töyhtöhyyppäkin on havaittu kylän keskustassa.
* Koskikaran kierroksen sillat ovat toisena pääsiäispäivänä vielä kaidetta myöten lumen ja jään peitossa. Vesi nousee koko ajan joessa, ja jää nähtäväksi, mitä se merkitsee silloille. Rutapuro tulvii. Kevät tulee ryskyen, sillä vettä on luvassa myös taivaalta. Lintujen konsertti aamuisin on korvia huumaava. * Kevätkilpailu on nyt "korkattu", eli ensimmäinen havainto neljästä havainnoitavasta linnusta on tehty 2.4. Mikä se on, sitä ei paljasteta, mutta riimityksen ensimmäinen se ei ole... Lähetä vain lisää haivaintoja, ei yksi lintu kilpailua ratkaise, sillä kaikkien havaintonsa kertoneitten kesken arvotaan pikku palkintoja. * Ei mikään aprillipila ollenkaan, että huhtikuun ensimmäisenä ilmestyi vihervarpuspariskunta Rutalahteen pääsiäisen viettoon. Se oli viettänyt talven Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Myös mustarastaspari on Järnätjärven kohdalla tulossa kesänviettoon. Ja Nisulanlahdella piti kuovi konserttiaan, kun Lehdon Hannu oli pilkillä. * Pääsiäisen aika antoi useita sääenteitä. Selkeä palmusunnuntai merkitsi poutakesää. Jos kiirastorstaina oli suojasää, se ennusti lyhyttä ja lämmintä kevättä. (Tänä vuonna oli suoja...) Jos pitkäperajntaina tuuli, kesäsät tuli myrskyinen ja tuulinen. Kaunis pääsiäispäivä lupasi hyvää vuotta. * "Jos pääsiäisenä tarkenee paidallaan, niin helluntaina ei tarkene vällyissäkään." * Vanha kansa toivoi huhtikuun olevan viileä, sillä "jos huhtikuulla on lämpimät ilmat, tulee pitkä ja kylmä kevät." Tiedettin myös, että "Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato." Kevätsateesta ajateltiin: "Sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi." * Huhtikuun arvellaan saaneen nimensä metsätöistä: keväällä kaadettiin havupouukaski eli huhta. MAALISKUU * Päijänteen yllä lensi kaksi joutsenta aamusella 31.3. Havainnon tekivät Nuutti ja Tytti Rautio. * Rutajoen suistossa sukelteli 30.3. iltapäivällä suurikokoinen ja hyväkuntoinen saukko. Se pulahteli välillä umpisukelluksiin ja myös jään alle, ja välillä se tuli lähelle rantaa. Varmaan se on muulloinkin joella kalastamassa ja nyt erikoisesti, kun sieltä helpoimmin saa kaloja. Jos käyt rannassa, mene hiljaa ja seuraa vähän kauempaa, saukko on merkinnyt reviiriään pienillä roskakasoilla, joihin se on kakkinut päälle oman merkkinsä. * Radiossa on paljon mielenkiintoisia luonto-ohjelmia, kun vain osuu aukaisemaan se oikeaan aikaan. Luontohavaintoja voi käydä kurkkaamassa oheisilla sivuilla netissä, ja sieltä löytyy myös iso joukko Luontoiltojen kysymyksiä vastauksineen. Kannattaa tehdä luontoretki nettiin! http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/luonto * Vuoden 2010 ensimmäinen yö kokonaan plussan puolella oli 26.-27.3. Se tietää, että lumet saavat kyytiä. Jos heität tuhkaa lumipenkkojen päälle, se nopeuttaa niitten sulamista, eikä varsinkaan nurmikko pistä pahakseen tuhkalisäystä. * Kekomuurahaisia havaittu koulun pihalla 26.3. * Vielä ei ole tullut yhtään lintuhavaintoa meidän kevätkilpailuumme, mutta nyt on luvattu myös yöajaksi lämmintä, joten viikonlopun jälkeen niitä saattaa jo tulla. Luonto-Liiton Kevätseurannassa on jo eteläisestä Suomesta havaintoja. Keskisuomalaisen nettisivuilla on loistavia lintukuvia ja muutenkin paikallsita luontotietoa, käypäs vilkaisemassa * Vinkkelinmutkaan on taas kevään myötä ilmestynyt pieni varpuspöllö saalistamaan pikkulintuja laudalta (23.3.)¨
* Tämän sivun alasivulla (sivupalkissa ohjattuja luontoretkiä) on monta mielenkiintoista retkeä seuraavien kuukausien aikana. Ensimmäisenä kalaretki 30.3., sinne ovat aikuisetkin tervetulleita. katso retkistä tarkemmin alasivulta ja tule mukaan kasvavaan luontoystävien joukkoon. * 19. maaliskuuta olisi Wanhan kansan mukaan pitänyt olla auringonpaiste, että olisi hyvä kesä tulossa... Kyllä aurinko pilkisteli, mutta vain vähän, joten eiköhän odoteta parempia ennustuksia!
* Silloin kun karjaa oli enemmän ja heiniä ajettiin ladoista, keltasirkut olivat tuttu näky navetan liepeillä. Ne syövät mielellään kauraa ja aina maasta, joten heitä keväthangille muutama koura kauranjyviä, jos haluat seuraksesi keltasirkkuja. Vanhat ihmiset sanovat niitä myös pyrylinnuiksi - melko varmasti tulee ainakin pieni pyry, kun nämä linnut ovat vierailleet. lehdon Annikki kuvasi tämän parven 7.3. Lautasillan lintulaudan alla. "Meillä kotona Aholehdon ikkunalaudalla on näkynyt pieni hömötiainen, jolla on oikean silmän kohdalla patti ja nyt huomasin ,että patti on suurentunut huomattavasti viikon aikana, se on jo läpimitaltaan pari keraa silmän kokoinen ja haittaa tintin näkökykyä, mikähän se patti mahtaa olla? En ole saanut kuvaa, kun se pyörähtää niin nopeasti lintulaudalla." Jos joku tietää, voisi vastata vaikka lintuseuranta@gmail.com osoitteen kautta.
* "Jos maaliskuulla on varis tiellä, tulee paha kelirikko, mutta jos varis pysyy siivillään, pitää kaunista kevätilmaa!"
* Suomen Luonto 2/2010 tietää kertoa, että tämä talvi on ollut erityisen tuhoisa talvet täällä viettäville linnuille. Pöllöjä on kuollut paljon, koska myyräkannat ovat romahtaneet. Pyrstötiaiset ja varsinkin hippiäiset ovat olleet myös kovilla. Hippiäisiä on havaittu enää vain lounaisessa Suomessa. Ne painavat noin 5 grammaa, ja niitten on pakko koko ajan olla liikkeessä etsimässä hyönteisiä löytääkseen vähintää painonsa muonaa. Jos pimeällä parikin tuntia etsintä on jumissa, ne menehtyvät. Monet pikkulinnut varastoivat ruokaa, mutta paksu lumipeite estää niitä käyttämästä "kellareitaan", samoin puunrungot ovat jäässä tai lumen peittämiä. Tavalliset lintulautojen vieraat selviävät vähän paremmin, jos ne saavat säänöllisesti energiapitoista ruokaa. Keväiset päivät ovat lehden mukaan linnuille tuhoisia: ne erehtyvät laulelemaan ja ruuanhankinta unohtuu. JUURI NYT on oikea aika tehdä pesäpönttöjä linnuille ja puhdistaa vanhat pöntöt. Teko-ohjeita löytyy mm. Bird-Lifen sivuilta tai www.linnunpontto.com ja Nisulan metsäsätysseurahan mm myy sorvattuja pönttöjä. * Wanhaan aikaan maaliskuu oli ennusmerkkien aikaa, jolloin tutkailtiin kesän ja vuodentulon laatua. Tärkeät aiat oli kiteytetty sananaparsiksi, jotka oli helppo muistaa ja siirtyivät aina perimätietona seuraaville: - "Mitä maaliskuussa sumetta, se suvella sadetta" (sume=sumu) - "Maalisku sanoo: jos mie yöllä hörhötän, niin päivät silmäni tippuu." Liian lämmintä maaliskuta ei toivottu, sillä se enteili kylmää toukokuuta. "Maaliskuun kukka ei ole hyvä." - Tiedettiin, että talven viides kova tuuli tuli maaliskuussa. Jos se tuli ennen 13. päivää ja oli kaunis ja päivänpaisteinen sää, vuodesta tuli hyvä. 7.3. oli kova tuuli ja silloin oli aika kaunis päiväkin - joten hyvä vuosi on tulossa! Erikoisen tärkeää oli, jos Joosepin päivänä 19.3. oli auringonpaiste, se tiesi hyvää kesää. Pistetäänpä merkille!
* Rutasen Liljan silmään osui keskellä Järnätjärveä komea uvenavanto. Sen vesiosa on noin metrin halkaisijaltaan, mutta "säteet" yltävät monien metrien päähän. Tässä kuvassa avanto on vähän yöllisen lumisateen peitossa. Avanto on osoitus, että tänä vuonna jäät ovat erityisen petollisia ja yllätyksellisiä HELMIKUU * Kalevalanpäivänä 28.2. on liki kolmeen kuukauteen mittari ensimäistä kertaa plussan puolella.
* Nyt on muuten hyvä aika puhdistaa linnunpöntöt, jos putoaa, ei mene luitakaan poikki! Myös uudet pöntöt kannattaa laittaa hyvissä ajoin, linnut voivat käyttää niitä yöpymispaikkoinaan vielä kevään kylmillä. * Laskiainen on sääenustusten taitekohta, josta merkittiin koko vuoden ennustuksia. Erityisen tärkeä se oli pellavanviljelyn kannalta; vieläkin saatetaan pulkkamäessä huutaa "pitkiä pellavia", vaikka pellavia ei ole miesmuistiin enää viljelty. * Matinpäivään 24. helmikuta liittyy myös runsaasti enteitä. Kevääntulo oli jo varmaa, sillä " Matin toinen silmä vettä vuotaa" - jääpuikot jo lyhenivät. "Matti kaataa pihdin": pärepihti voitiin laittaa säilöön, sillä luonnonvaloa on jo riittämiin. * Ystävänpäivän alla luonto voi tulla kukkakaupan kautta ilahduttamaan. Ohessa muistin virkistämiseksi, mitä kukkien lukumäärällä voi kertoa: 1 kukka - Olet kaikkeni. 2 kukkaa - Haluan tavata sinut yhä uudelleen. 3 kukkaa - Haluaisin olla kanssasi kahden. 4 kukkaa - Kunnioitan sinua, mutten vielä rakasta. Ehkä joskus. 5 kukkaa - Minä rakastan sinua. 6 kukkaa - 1. Toivon, että paranet pian. 2. En usko lupauksiisi. 7 kukkaa - Kosinta (useissa maissa). 8 kukkaa - Olen sinun kuolemaan saakka. 9 kukkaa - Kunnioitan sinua ja olen ystäväsi. 10 kukkaa - Haluaisin tehdä kaiken hyväksesi. 11 kukkaa - Olen aina ystäväsi, mutta rakkauteni ei ole vielä herännyt. 12 kukkaa - Meillä on vaikeuksia, mutta luulen, että kaikki järjestyy. 13 kukkaa - Minä vihaan ja halveksin sinua. 14 kukkaa - Olet kaikkeni. 15 kukkaa - Olet ansainnut kiitokseni ja kunnioitukseni Ei nyt liian tiukkapipoisesti lasketa kukkakimppuja! * Pitkä kylmä jakso on koetellut pikkulintujen elämää. Pellisessä Vinkkelinmutkassa on ollut jo muutaman vuoden käytössä "Hotelli" tilapäistä yöpymistä varten eli rinnakkain pikku koppeja kuin rivitalossa 6 kpl. Tänäkin aamuna (9.2.) kahdesta kömpi "asiakkaita" päivän alettua valjeta - ja suuntasivat suoraan hotelliaamiaiselle lintulaudalle. Myös varsinaisista linnunpöntöistä lähtee aamuisin lintuja. * Yksinäinen urpiainen on tänään 9.2. pyörinyt lintulaudalla. * Ravion pellolla näkyy silloin tällöin peuroja. Lähellä on peuranruokintapaikka. (Juho Ilmonen 6.2.) Lokakuussa kaksi peuraa juoksi Suojarinteenmäellä tien yli Auvilan pelloille.
*2.2. lunta on kylän keskustassa noin 50 senttiä, paikoin enemmänkin. Viimeinen pyry lisäsi lumikerrosta 15-20 senttiä. Kuten kuvasta näkyy, viimeistään nyt on syytä ravistella liika paino puista ja pensaista ennen suojan tuloa. * Perinteisesti kynttilänpäivä on 40 päivää joulusta eli 2. 2. (Jeesus vietiin silloin kirkkoon siunattavaksi). Nyt se saattaa vähän vaihdella. Kynttilänpäivä on saanut nimensä siitä, että silloin siunattiin kaikki vuoden aikana kirkossa tarvittavat kynttilät. * Kynttilänpäivä oli tärkeä säiden ennustamisen kannalta, sillä "Jos ei kylmä kynttelinä, eikä pauku Paavalina, ei ole kelpoa keseä." (Paavalinahan oli kovat pakkaset!) Jos teeri alkoi soida jo kynttilänpäivältä, se tiesi tasaista ja hyvää kevättä. * Helmikuun kylmyyden ja pyryisyyden vanha kansa totesi monissa sananparsissa: "Tammikun tasaiset päivät helmikuussa heilahtaa.", "Helmikuu kinosten käärittäjä.", "Helmikuu helistää." Mutta sanottiin myös: "Pyryiksi helmikuu hiottaa." - näin odotettiin aikaista kevättä. * Suomen BirdLife järjesti kuun vaihteessa Pihabongaustapahtuman koko maassa, jolloin tunnin ajalta piti laskea lintuja esim kotipihassaan. Samoin kuin muuallakin, myös Rutalahdessa lajimäärä oli viime vuotta pienempi, mutta kun koko maassa viherpeippoja oli huomattavan vähän aiempaan verrattuna, Vinkkelinmutkassa pörräsi 51 linnun parvi! Mitään erikoisia lintuja ei ollut, viherpeippojen ohella vain harakoita, talitiaisia, sinitiaisia ja keltasirkkuja. * Tammikuun kääntyessa helmikuuksi pakkaset hellittivät ja lunta tuli lisää 10-15 senttiä. TAMMIKUU * Iso palokärki etsi ruokaa Raution ulkosaunan takana olevassa puussa 30.1. (Tyttio, Nuutti ja Otto Rautio) * Pakkaskelit ovat nyt jatkuneet 7. viikkoa. Aamulla 27.1. mittari näytti Rutalahden keskustassa taas -30 astetta kello 6.00 * Helmipöllö oli puussa männyn oksalla koulun pihalla 26.1. (Valtteri Silvennoinen 6 v.) *"Päivää Paavalista..", sanoivat ennen vanhat ihmiset: Paavalin eli Paulin päivänä 25.1. on talven selkä varmasti taittunut ja kaamos jäänyt koko maassa muistojen joukkoon. Tuosta päivästä alkaa päivä selvästi pidentyä. * Linnut säästävät lämpöä ja käyvät vain pikaisesti syömässä. Muista pitää lintulauta täynnä ruokaa ja tarjoa myös jotain energiapommia: rasvaa, pähkinöitä. * Lauantain 23. tammikuuta ilmapuntari oli korkeammalla kuin koskaan 20 vuoden aikana. Kylmät ja kuivat kelit sen mukaan jatkuvat. Vaikka on pitkään ollut kylmä, jäällä kannattaa olla erityisen varovainen: jostain syystä jäälle nousee jatkuvasti vettä, teräsjään pinnalla on paksu kerros vetistä hyhmää, joka on osin kannestaan jäätynyt, mutta voi antaa periksi. Hyhmän alla jää on erittäin liukas. * Mateenkutu antaa vielä odottaa, mutta loppiaisverkot antoivat 18.1. aamulla kaksi kolmen neljän kilon hauenmötikkää Rutaniemen kupeesta. Isot mätipussit olivat kypsymässä. Lohikalat kiertävät rantoja myöten ja niitä on saatu aivan rannassa olleista verkoista. Jäällä on edelleen vettä.
* Huurrekerros ja tykkylumi ovat jo useamman viikon kaunistaneet luontoa sokeroimalla puut ja pensaat. Puutarhassa kannattaisi käydä rapistelemassa ennen suojan tuloa raskaimmat lumipeitteet, etteivät oksat taitu. Samalla voisi polkaista niitten puitten ja pensaitten juuria, jotka kenties maistuvat myyrille, ja kun suoja tulee, uusia sama vähän laajemmalta. (16.1.)
* Päijänteen jää on Rutaniemen kohdalla vajaa 20 senttiä, jäällä on vettä noin 10 senttiä. Viikko sitten (loppiaisena) lasketusta verkosta tuli parin kilon made ja samankokoinen hauki. (Jaakko Kangas) * Kipakka tammikuu ennakoi kuivaa ja lämmintä heinäkuuta, näin tietää "Suomen kansan kalenteri" tältä vuodelta. *Loppiaisena oli vanhan kansan mukaan satanut puolet talven lumista.(Toisaalla sanotaan, että Paavalin päivänä on kasassa puolet lumista=25.1.!) Selkeä ilma loppiaista vasten tiesi hyvää marjavuotta. Pidetään peukkuja! - JEP! Kyllä kannatti peukkujen pito: yö oli kirkas, joten ensi kesänä pitäisi marjakoreja tarvita! * Tammikuun toisen ja kolmannen päivän välinen yö oli talven kylmin Rutalahdessa: kylän keskustassa 28,3 astetta alimmilaan, mutta Rutaniemessä 30 ja Kivisuon suunnalla 32. Kaunis aurinkoinen päivä ja komea iltarusko enteilivätkin kylmää. Kolmannen päivän aamulla lauhtui ja alkoi hiljalleen pyryttää - mitäs ne "pyrylinnut" ennustivatkaan... Muista, että et unohda päiväksikään lintujen ruokkimista, juuri nyt ne kaipaavat apuamme. * Entisaikaan uusivuosi oli vuoden merkitävimpiä päiviä säähavaintojen teossa. "Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää." Pienikin auringonpilkahdus tulkittiin hyväksi enteeksi ja lupaukseksi kauniista tähkäpäistä. Jos taivas ruskotti uudenvuodenpäivän aamuna, oli varauduttava pyryiseen talveen. - Taitaa säitten puolesta olla hyvä vuosi tulossa Rutalahteen... * Keltasirkut, joita vanhat ihmiset sanovat pyrylinnuiksi, ilmestyivät varhain vuoden ensimmäisenä päivänä. Pyryjä siis on lähiaikoina luvassa... Vuoden 2009 havaintoja: * Järripeippo on talviasussaan pyörinyt kylän keskustan lintulaudoilla vuoden viimeisenä päivänä. Periaatteessa sen pitäisi olla jo marraskuussa etelässä ja palata vasta huhtikuun alussa. * Laita linnuille nyt rasvaa nokittavaksi, ja jos se jäätyy, nosta välillä yöksi sisään pehmenemään - jopa taas maistuu. * Kaarlo Koskikaran luontohavaintovihko on siirretty Lehmisillan kupeeseen, että myös Soimalammen polkua kulkevat voivat sitä käyttää. 29.12. * Ristiselän Rutalahden puolella jäätä on jo 15 senttiä ja verkot on saatu laskettua. Parikymmentä vuotta sitten talviverkot sai yleensä jo marras-joulukuun vaihteessa Päijänteeseen. Saukko on ikiaikaisella polullaan Rutaniemessä. 29.12. (Jaakko Kangas) * Koskikara pyrähteli Lehmisillan luona joessa 29.12. kello 9.00. ja kolmen korpin parvi saatteli tielle asti. * Korvenkosken siltojen kohdalla on paksu kerros paannejäätä, joka on kertynyt jääpadon murruttua. Jäämassat ovat lisäksi lohkeilleet ja väleissä on vaarallisia, osin piilossa olevia koloja. (29.12.) Ota sauvat avuksi, tai kierrä kohta oikaisemalla Luukon tietä. (Leivonmäen suunnassa, kääntyy heti mäen alta oikealle viimeisen talon, Jääskeläisen, jälkeen) * Villieläimetkään eivät viitsi kastella tassujaan ja ylittävät joen mielellään Luukon siltaa myöten. Lähes aina lumisateen jälkeen sillalta löytyy myös harvinaisempien vieraittan jälkiä. 27.12. ilves oli istuskellut sillan kupeessa ja jolkotellut sitten sen yli. *"Jouluaamuna varottiin vanhaan aikaan tekemästä ensimmäisenä tulta hellaan, sillä se talo, jossa niin tehtiin, sai kaikki kylän kärpäset seuraavana kesänä!" Hmm... Kenenkäs piipusta se savu ensimmäisenä kiemurtelikaan... * Lumisen joulun sanottiin entisaikaan ennustavan hyvää marja- ja viljavuotta. Jos Tapanin aattoyö oli tähtikirkas, tuli hyvä sienikesä. Joten hyvä kesä on nähtävästi tulossa! "Tapanina päivä on kukonaskelta pitempi, loppiaisena pirtti jo uutta päivää lämpiää." * Aatonaattona koko eteläinen Suomi räpisteli lumimyräkän kourissa ja Rutalahti siinä mukana. Ainakin pukin pororeelle on nyt niin paljon lunta, että ei sen pohja hiekkaan narise. *Päijänteen Ristiselkäkin on vetäytynyt jääpeitteen alle 15.-16.12. välisenä yönä, vielä 15.12. se höyrysi vapaana. Pakkasta 16.12. aamulla 24,4 astetta (Jaakko Kangas Rutaniemestä) * Lucianpäiväksi 13.12. tulivat kunnon pakkaset: aamulla mittari näytti 22 astetta miinusta. Joutsenetkin päättivät viimein lähteä etelään ja Keski-Suomen huippumuuttopäivänä näkyi 22 joutsenen parvi kylällä. Muuten, olethan jo ruokkinut pikkulintuja? * Monen harmaan päivän jälkeen aurinko on paistanut koko päivän ja pakkasta on 4-5 astetta. Koko kylä on postikorttikuvakunnossa, kun lumihärmä peittää puut. Muista hankkia talia linnuille, ensi viikoksi on luvattu kunnon pakkasia. Ja joulukuusenkin voi jo hakea nyt, kun ilmat ovat leppoisat. (11.12.) * Itsenäisyyspäiväksi Rutalahti peittyi samanlaiseen puuterilumeen, mitä piparkakkukylä Suojarinteellä. Koko maailma valkeni. Ikosen Eeron työ on tuottanut tulosta pienten pakkasten myötä: jo aamuvarhain kaukalolta kuului lätkien pauke. (6.12.) * Koskikaran kierros on hyvässä kunnossa, mutta vihkoon on tullut nimiä vain harvakseltaan... (30.11.), lisäksi Rutajoessa on vettä oikein kunnolla * Päiväkausien vesisade on tehnyt tehtävänsä ja melkein kaikki lumet ovat sulaneet (20.11.) * Koskikaran kierroksen siltoja on vuoden mittaan uusittu ja toinenkin silta Korvenkosken yli on viimeistelyä vaille valmis (15.11.). Joki on nyt turvallista ylittää myös talviaikaan. Luontopolku on hyvässä kunnossa, eikä lunta ole paljon. Pohjoisen koskikarat eivät ainakaan vielä ole tulleet tänne "etelään". Noin puolivälissä reittiä olevassa koivikossa sen sijaan voi hyvällä tuurilla nähdä pyrstötiaisia, joita helposti luulee västäräkeiksi. * Joutsenilla on parhaillaan kovaääninen "kokous" Kylärannassa. Tuntuu, että ne keskustelevat tulevan matkan vaiheista, mutta ainakin vielä yhteisymmärrys on kaukana! Lieneekö päivämäärällä tekemistä asian kanssa ( perjantai 13.11.) * Saukot ovat temmeltäneet Koskikaran kierroksen Luukon sillalla. Jäljet ovat helposti tunnistettavia luontokirjoista. Koskikaraa ei nyt näkynyt. (12.11.) * Viime yön (9.11.-10.11.) aikana alkoi Rutalahdessa ensimmäinen kunnon lumipyry tänä syksynä. Aura-autot ovat ajaneet useampaan kertaan ja lunta on kertynyt jo viitisentoista senttiä. * Pähkinänakkeli viipyi parisen viikkoa loka-marraskuun 2009 vaihteessa Vinkkelinmutkassa lintulaudalla. Aluksi se oli arka, mutta tottui pian ihmisiin ja muihin lintuihin. Niitä eksyy muuttomatkoilla Keski-Suomeenkin lähinnä Venäjältä, mutta pesivinä ne ovat Suomessa hyvin harvinaisia, uuden lintukirjan mukaan ehkä noin 20 paria. * Tilhiparvet puhdistavat jo viimeisiä pihlajanmarjoja ja muita pensaisiin jääneitä marjoj * Koulun pihalta löytyi vaahtera, jossa oli jättiläislehdet. Hilma Auvilan 14.8.2009 löytämä lehti oli 31 cm leveä ja 29 cm korkea! Kuvassa myös Tytti Rautio pikkuruisen vaahteranlehden kanssa. | |
.jpg)
_(2).jpg)
ttä ostohetkellä puutarhuri vakuutti, että atsalean saa hyvin harvoin uudelleen kukkimaan.
Paul Backman osallistui Suomen BirdLifen järjestämään leikkimieliseen "Tornien taisto" -kilpailuun Siipyyn lintutornilla Kristiinankaupungissa. Tornin joukkue voitti koko maata käsittäneen kisan, se havaitsi 107 eri lintulajia lauantaina 8.5. klo 5.00-13.00. Lintuharrastajien parissa kilpailua pidetään arvossa ja vaikka leikkimielellä ollaan mukana, viimeisiä havaintoja haalitaan tukka putkella! Joukkoon mahtui tälläkin kertaa myös Siipyyssä harvinaisuuksia, joista erityisesti kannattaa mainita mustapäätasku ja haarahaukka. (Ollaanko me koskaan kuultukaan semmosista...) Kisassa oli mukana nyt yli 300 lintutornia ympäri Suomen. 
* Herra Punatulkku ja rouva Sinitiainen saisivat pikapuoliin kiivetä kesämökkinsä katolle lumia pudottamaan. Kymmenen vuorokauden ennusteessa on nollan kieppeissä lämpöä ja märkänä lumivaippa käy kohtalokkaan painavaksi.
a suihinsa.
|
© 2006 Rutalahden kylä - Palvelun toteutus Trival Oy |