Kohde 34.

Tämä kuvapostikortti kuuluu kuuden kortin sarjaan, joka vuonna 2004 on ostettu HuutoNetin huutokaupasta Olli Oksalalta Joutsenosta. Hänen äitinsä isä Otto Kolehmainen oli Leivonmäellä kirkkoherrana 1921-1925. Vielä tuohon aikaan oli tavallista, että varsinkin "herrasperheissä" valokuvat teetettiin valokuvaamossa postikorteiksi, joissa siis oli viivoitus kääntöpuolella. Voi hyvinkin olla, että näitä kortteja on vain yhdet kappaleet, ei suuria määriä kuitenkaan. Kuuden kortin sarjasta kaksi on Rutajärveltä, toisessa luultavasti kirkkoherran perhettä soutelemassa, toinen on kuvattu Kuhasenmäeltä. Molemmat kortit ovat kulkemattomia.

Kohde 33.

Kohde 32.

Rutalahden postista on vuonna 1961 lähtenyt tämä kirjattu kirje Helsinkiin. Postilla on ollut oma R-merkki ja leima on viimeinen käytössä ollut Rutalahden oma postileima.

Kohde 31.

Tämä postikortti kuuluu samaan kahdeksan kortin sarjaan kuin kohde 30. Kuvasta voi hyvin nähdä, miten nopeasti aika kulkee: Päijänteellä on Varvissa vielä suuria tukkilauttoja odottamassa proomun tuloa ja Koskelan pelloilla ei ole vielä yhtään taloa, ei edes Niirasten. Suuri risusavottakin on vielä tulossa, sillä pelloilla näkyy kasvavan ojanpenkoissa suuria puita. Jos oikein tarkasti tiiraa, eikö vain Myllylläkin liene asiakas. Myös tätä korttia voi löytyä vielä kirjoittamattomana.

Kohde 30.

Leivonmäki-Seura teetätti toimintansa tukemiseksi 1991 kahdeksan postikortin sarjan, joista yksi on tämä Rutajärven ilmakuvapostikortti. Neljä on lintuaiheisia ja kolme muuta maisemakortteja: kirkonkylä, hautausmaa ja Rutalahden kylä ilmakuvana. Kuvassa näkyvät hyvin Rutajärven laskun seurauksena syntyneet lukuisat saaret. Iso osa kuuluu nyt Leivonmäen kansallispuiston alueeseen. Kuvaajaa ei mainita, mutta kuva on Leivonmäen kunnan omistamasta sarjasta. Kortit painettiin Nettopainossa Joutsassa. Vaikka sarja on pian 20 vuotta vanha, kortteja voi löytyä vielä paikallisten yrittäjien korttitelineistä.

Kohde 29.

Rutajärvi on aiheena yllättävän monissa postikorteissa. Aiemmin järvi onkin ollut tärkeä Rutalahden kannalta monessa mielessä: talvitie on lyhentänyt matkaa kirkolle, keväisin uitot toivat paljon väkeä ja puita seudulle, siellä on ollut useampiakin nuottakuntia ja se on ollut kuuluisa kalavesi. Puhumattkaan sen virkistysarvoista. Tämä auringonlaskun kortti on erikoinen kuvansa takia. Tekstipuolella mainitaan "Auringonlasku Rutajärvellä Leivonmäellä", sarjanumero, painettu Suomessa ja Paperitaide. Kortti on ilmestynyt 1970-1980 -lukujen taitteessa.

Rutalahden kannalta tämän kortin tekee erikoiseksi vielä se, että se on lähetetty viimeisenä päivänä, kun kylällä vielä toimi "oikea" postitoimisto. Päiväys 24.5. 1991. Seuraavana päivänä alkoi asiamiespostin aika, ja toiminta siirtyi Mannisten talosta nyk Rajamäki Purasen kaupan päätyyn, postin aiempaan paikkaan. Vastaavalta päivältä on myös kohde 26.

Kohde 28.

Tämä kortti kuuluu korttien sarjaan, jonka Atte Backström yhdessä aitinsä Anja Pailion kanssa teetti vuonna 2007 Muuramen Antiikkimarkkinoille. Kortti on kulkematon, ja siihen on käsin kirjoitaen lisätty: "Poran pitäjä ja lyömämies". Henkilöitä ei ole tunnistettu, mutta taustalla näkyy Jussilan kauppakartano, Mailis ja Thomas Braunin nykyinen koti.

Atte Backström kirjoittaa: "Kortteja oli myynnissä Muuramen antiikkimarkkinoilla-07, jonka jälkeen loput lahjoitettiin Keski-Suomen museolle myytäväksi.
Muita kortteja oli mm:
-Kaima laiva
-Kiviporanpitäjä, Jussila
-Koskelan pelto v.1926
Valitettavasti minulla ei ole lähetettyja kortteja näistä, mutta museo on myynyt ne lähes loppuun, eli kyllä niitä varmasti maailmalla on."
Tätä kyseistä korttia on vielä pieni erä museolla ja ne ovat hyvin edullisia.

Kohde 27.

Suojeluskuntajärjestöllä oli monenlaisia valmiiksi painettuja tiedotuskortteja. Tällä kortilla Atte Pailio on ilmoittanut Pentti Riipiselle, että osaston harjoitukset pidetään Leivonmäellä Saenkankaalla. On kulunut vain vuosi siitä, kun Rutalahti liitettiin Korpilahdesta Leivonmäkeen ja samalla myös suojeluskuntaosasto ja lottaosasto siirtyivät Leivonmäen alaisuuteen. Suojeluskunta eli voimansa vuosia, olihan oma talokin edellisvuonna vihitty käyttöön. Virkakirjeenä kortti ei ole tarvinnut postimerkkiä.

Korjaus edelliseen:

Lottayhdistys ei siirtynyt Leivonmäen alaisuuteen, vaan jäi Äänekosken lisäksi ainoiksi ITSENÄISIKSI kyläosastoksi. Rutalahden kyläosastoon kuului myös Nisula ja Päiväkunta. Lähde; Tellervo Minkkinen  /  Lotta Svärd-järjestön Jyväskylän piirin historia 1924-39. osa1.

Pientä mutta tärkeää faktaa.
Kevätterveisin;  Atte  Backström

Kohde 26.

Viimeisen 20 vuoden aikana Rutalahden postissa on ollut monta suurta muutosta. Vuonna 1989 Teuvo ja Terttu Mannisen uuden omakotitalon (nyk Rajamäki) päätyyn valmistuivat uudet tilat postin lajittelulle ja postikonttorille. Vuokrasopimus oli 10 vuodeksi. Ei ehtinyt kulua kuin 2 vuotta, kun postikonttori kuitenkin vuonna 1991 24.5.  loppui ja posti supistui asiamiespostiksi. Samalla loppuivat Postipankin palvelut Rutalahdessa. Asiamiesposti siirtyi Purasen kaupan yhteyteen entisiin postikonttorin tiloihin takaisin.

Tämä Rutalahti-postikortti on leimattu postikonttorin viimeisenä päivänä Rutalahdessa.

Kohde 25.

Kun Sirpa Haavisto (nyk Lehtinen) lopetti kaupanpidon marraskuussa 2000, asiamiesposti siirtyi Baarin yhteyteen. Se toimi 8 vuotta, kunnes 19. syyskuuta 2008 rutalahtelaisia odotti postilaatikossa Postin kirje, jolla se ilmoitti kylän postipalvelujen siirtämisestä saman päivän aikana Toivakkaan. Oheinen postikortti on leimattu lopettamispäivän leimalla. Postiasema perustettiin Rutalahteen 1.3.1896, eli se toimi kylällä muodossa tai toisessa 112 vuotta.

Kohde 24.

Voi olla, että joku teistä näitä Rutalahti -postikortteja katsellessaan ihmettelee, miksi piparipostikortti on joukossa? Mutta totta se on, tämä kortti kuuluu ehdottomasti Rutalahti-postikortteihin: sen ovat tehneet Koskikaran koululaiset, se on vienyt joulutervehdyksen piparkakkutalojen mukana vanhuksille ja lapsille ja siinä myös mainitaan Rutalahti. Kortteja on sekä puna- että ruskeapohjaisina.

Vuoden 2009 jouluksi Rutalahdesta lähti muutenkin iso joukko piparkakkupostikortteja maailmalle, tosin sähköisessä muodossa. Normaalisti näitä kortteja lähetettiin vuonna 2009 kuukaudessa: syyskuu 167, lokakuu 172, marraskuu 153, muta joulukuu 2009 512! Oletettavasti niistä useimmat ovat piparkakkukortteja. Se on harmi, että e-korteista ei useimmiten jää mitään muistoa, mutta niitten tuoma tervehdyshän onkin kaikkein tärkein.

Kohde 23.

Moni postikorttien keräilijä on tutkinut tätä kuvaa tarkasti: Olisiko paikka tuttu... Tekstinä on vain "Salomökki - Skogshydda Suomi-Finland".

Yllätys, yllätys: kortti on Wanhasta Rutalahdesta, mutta alue on jo sata vuotta kuulunut Toivakkaan. Eli Vihijärven talon mäkitupa, Lamminpää, myös Riuttalan Joonaan mökkinä tunnettu, on sijainnut melko tarkasti Vällyhoilossa nykyisen kuntarajan takana tien vasemmalla puolella Rutalahdesta mentäessä. Asutuksesta saattaa löytyä vielä kivijalan jäänteitä, ei muuta.

Hartolassa asunut kirjailija Maila Talvio oli automatkalla 1924 - valtatiehän kulki silloin Vällyhoilon kautta - ulkomaalaisten ystäviensä kanssa. Nämä huomasivat asumuksen ja ihmisiä pihassa ja halusivat mennä tervehtimään. Kokemus oli niin vahva, että Talvio kirjoitti siitä saman vuoden (85 vuotta sitten) joululehteen. Johtoajatuksena oli, miten tyytyväisiä ihmiset voivat olla vaatimattomissakin oloissa.

Mökin isäntäväki olivat Joonas ja Amanda Pylvinen.

Pellervo Lukumies on ikuistanut paikan useampaankin teokseensa, tässä yksi. Talvio ei sitä tiennyt, mutta Lamminpäähän liittyi paljon myös surua: isäntä oli sokea ja emäntä kuoli 1931, kun Simolan sonni murjoi hänet isännän voimatta näkövammansa takia mitenkään auttaa.

Antikvariaateista tai huutokaupoista tätä korttia kannattaa metsäsätää merkinnällä "Salomökki Suomesta", eikä se ole kohtuuttoman kallis, koska usein myyjät eivät sitä osaa sijoittaa. Vihijärven kyläyhdistys on myös kiinnostunut saamaan alkuperäisen kortin arkistoihinsa.

Kohde 22.

Tämä joulupostikortti kuuluu Rutalahden kylätoimikunnan (nyk kyläyhdistys) vuonna 1997 julkaisemaan postikorttisarjaan ensimmäisen Vuoden kylä-valinnan jälkeen. Kotin kuva on Isovuorelta, mutta harvinainen siinä mielessä, että se on otettu metsään, ei Päijänteelle päin. Kaukana häämöttää Rauhala joulurauhassaan. Koskikara on lennähtänyt kortin laidalle toivottamaan hyvää joulua.

Kortin kuvan on ottanut Erkki Verkkonen.

Kohde 21.

Kun vuonna 2006 juhlittiin Nuorisoseurantalo Suojarinteen 70-vuotisjuhlia ja kyläkirjan valmistumista, teetti nuorisoseura seurantalosta kaksi postikorttia. Toinen on kaksiosainen kesäkortti ja toinen tavallinen postikortti, jossa talvikuva. Lisäksi nuorisoseura teetti niin kutsutun omakuvapostimerkin, jonka painosmäärä oli 300 kappaletta. Ohessa Rutalahti-postimerkki, joka tiettävästi on ainut kylältä teetetty leimattuna ensipäiväleimalla 15.10.2006, sekä sama kortti maksimipostikorttina. Kortin ja merkin kuva ovat Hannu Verkkosen.

Kohde 20.

Rutalahden kyläyhdistys on vastikään saanut tämän vanhasta valokuvasta teetetyn kortin. Painoasusta päätellen kortti on aivan uusi, mutta se, kenen tekemä, tai mitä varten ja milloin, ei ilmene kortista... Näin luulimme, mutta sähköpostiviesti Atte Backströmiltä selvensi asiaa:

 "Olen teettänyt v. 2007 muutamista äitini Anja Pailion
omistuksessa olevista kuvista postikortteja.
Kuva on otettu Rutalahden pienviljelijäyhdistyksen kengityskurssilta, jonka järjestelyt hoiti Alfred Backström.
Kuvaaja on Elna Backström, hän muuten ei ole lahjoittanut kuvia Keski-Suomen museolle, vaan hänen tyttärensä Anja Pailio. Tätä alkuperäistä kuvaa ei ole lahjoitettu.

Kortteja oli myynnissä Muuramen antiikkimarkkinoilla-07, jonka jälkeen loput lahjoitettiin Keski-Suomen museolle myytäväksi.
Muita kortteja oli mm:
-Kaima laiva
-Kiviporanpitäjä, Jussila
-Koskelan pelto v.1926
Valitettavasti minulla ei ole lähetettyja kortteja näistä, mutta museo on myynyt ne lähes loppuun, eli kyllä niitä varmasti maailmalla on."

Aidot työnkuvat olivat ennen - ja ovat vieläkin - harvinaisia, joten se nostaa myös tämän kortin arvoa. Kuva on vuodelta 1924, joten Rutalahti oli silloin vielä entistä Korpilahden pitäjää.

Korttiin painetussa tekstissä mainitaan seuraavaa:

Kohde 19.

Kohteessa 18 Matti Auvila kirjoittaa 1939 äidilleen: "Olkaa rauhassa, pojat valvoo." Ja pojat "valvoivat", ja myös rutalahtelaisille taattiin näin mahdollisuus rauhassa elää ja kehittää kyläänsä.

Oheinen tuore kortti on myös Rutalahti-kokoelmaan kuuluva, vaikka se onkin Vaasasta, Vaasan Hovioikeudesta. Kortti on lähetetty Valtakunnallisilta kylätoimintapäiviltä (3.10.2009), jossa Rutalahti sai hopeaa ja kunniamaininnan kylätoiminnastaan. Joskus vuosikymenten perästä, se kertoo niille sukupolville tuosta päivästä. Vaasan Hovioikeus on myös ollut jo aiemmin osalle kyläläisistä paikka, johon asioita on viety ratkaistavaksi "hoviin".

Kohde 18.

Tänä päivänä sota tulee silmiimme päivittäin milloin Afganistanista, Lähi-Idästä, Afrikasta. Jostain kaukaa ruudun takaa. Ei kuitenkaan ole kuin 70 vuotta siitä, kun pitkä sodan jakso oli alkamaisillaan täällä meillä koti-Suomessa ja myös Rutalahdessa.

Matti (Armas) Auvila, Auvilan talon edellinen isäntä, oli saanut kutsun "sinne jonnekin". Lokakuun puolivälissä 1939 elettiin tuskaisia aikoja: viimeiseen asti toivottiin, että sotaa ei tulisi, mutta samalla pelättiin, että se alkaa. Kun Matti Auvila valitsi äidilleen sopivaa korttia, talvisodan alkuun oli puolitoista kuukautta. Varmaan hän sielunsa silmin näki oman äitinsä kaivopolulla, kuten kuvan nainen. Ei hän, kuten ei kukaan muukaan, aavistanut, miten monen vuoden pesti heillä olisi edessään.

Niin rintama kuin kotirintamakin pyrki alusta asti pitämään toivoa yllä. Matti (Armas) Auvila kirjoittaa kortissa:

"17.10.1939 Äiti H.

Terveiseni täältä. Hyvin olemme voineet. Olen tavannut Riipisen Penan ja monta muuta tuttavaa. Olkaa rauhassa, pojat valvoo. Monin terveisin Armas."

Matti Auvila on kirjottanut korttiin "kenttäpostia", Suomellahan oli ainutlaatuinen kenttäpostijärjestelmä. Kortissa on myös rivileima "Kenttäpostia" ja Kenttäpostikonttori ykkösen leima 20.10.1939.

Kohde 17.

Rutalahden harvoille filatelisteillekin tämä päivä ja tämä kuori tulivat yllätyksenä 1996. Kukaan kylällä ei ollut rekisteröinyt muistiinsa, että Posti täyttäisi 100 vuotta.

Maaliskuun 1. 1896 oli kylällä kuitenkin ollut merkkipäivä: Korpilahden kylistä ensimmäisenä Rutalahti sai silloin postiaseman. (Postihallituksen kiertokirje 8/1896). Oli kulunut neljä vuotta siitä, kun urakkakantoon perustunut postilinja oli perustettu välille Jyväskylä-Leivonmäki. Varmasti Patruuna Backströmillä oli sormensa pelissä postin saamiseksi, helpottihan se merkittävästi Rutakosken Sahan toimintaa. Toisaalta kylä oli liikenteellinen keskus.

Aluksi posti oli Suojarinteen mäellä koululla ja opettajat hoitivat sitä oman toimensa ohella. Postimuseon mukaan postineiteinä olivat aikajärjestyksessä: Katri Arho, Sigfrid Windell ja Aleksandra Hake.

Vapaamuurarijärjestön Sumeri Loosi numero 46 keräsi rahaa painattamalla kuoria juhlivista posteista. Sieltä tuli vuona 1996 nippu kuoria silloiseen asiamiespostiin Purasen kaupalle leimattaviksi. Muutama niistä oli varattu kyläläisille, mikäli he halusivat niitä hankkia. Hinta oli ehkä kaksinkertainen normaalihintaan, ei kuitenkaan mikään kiskurihinta.

Rutalahdesta tunnetaan sen postin historian ajalta lukemattomia postikortteja, joitakin kuoria, oma omakuvapostimerkki vuodelta 2006, kun Suojarinne täytti 70 vuotta, kolme erilaista postileimaa, sekä kaksi maalaiskirjeenkantajan leimaa.

Vuonna 2008 Rutalahden posti täytti 112 vuotta ja syksyllä viime vuonna se lakkautettiin.

Kohde 16.

Tämäkin kortti kuuluu Rutalahti-kokoelmaan, vaikkakin se on kutsukortti ja lisäksi ainoa tiedossa oleva. Taittokortti löytyi pian Suojarinteen 70-vuotisjuhlien jälkeen 2006 joutsalaisen keräilijän sekalaisten korttien laatikosta. Kuvassa oleva on vain valokopio alkuperäisestä, joka on taitettu, kolmiosainen. Kansilehdellä on ilmoitus Rutalahden Suojeluskuntatalon vihkiäisistä 24.6.1936 ja seuraavalla sivulla varsinainen kutsu kutsuvieraille. 

Viimeisellä sivulla on päivän ohjelma. Kutsuvieraille tarjottiin päivällä ruoka, varmaan sen vuoksi virallinen ohjelma on kohtuullisen lyhyt. Illalla jatkettiin juhlaa ja juhannusta kevyemmän ohjelman parissa. Lehdessä kirjoitettiin juhlien jäkeen:

"Iltajuhlaan saapui väkeä läheltä ja kaukaa. Pihamaalle ilmestyi auto toisensa jälkeen ja pyörä pyörän viereen. Olihan talossamme kyllä kuultavaa ja nähtävää, sekä hengelle että ruumiille virkistystä. Juhlasalin kiiltävät tuolirivit täytyivätkin pian..."

Rakentamisesta vastanneet järjestöt on sotien jälkeen lopetettu Valpon määräyksestä, mutta Suojarinne elää virkeänä tätä päivää.

 Kohde 15.

Tämäkin postikortti on samasta suunnasta Päijännettä kuin kohteet 13 ja 14, mutta kuva on otettu Haukkariutan luota joskus 1920-1930 -lukujen taitteessa.

Kortissa lukee kuvapuolella Päijänne, Rutalahti, Haukkariutta. Ja tekstipuolella Valok. Kansan Valokuvaamo.

Kortti on päivätty juhannuksen alla 21.6.1935, Mustikkakallio. Tekstistä päätellen joku mökkiläinen on ollut viettämässä täällä kesää ja tervehtii setäänsä. Kortti on lähetetty : Tohtori Kaarlo Levon, Raahe. Lähettäjinä Alli, Ville, Sirkka, Eero, Eeva, Eino, Oiva. Kortti on kuitenkin leimattu Jyväskylässä, joten olisiko heillä ollut kaupungissa käyntiä, vai eikö Mustikkakallio olekaan Rutalahdessa?

Kuvapostikortti on kuitenkin Rutalahti-kortti ja sen arvoa lisää, että kuvassa näkyy purjevene ja että siinä on selvästi paikkakunta, eikä kustantajakaan ole mikään suuri kustantamo.

Kohde 14.

Kohteissa 13 ja 14 on lähes sama kuvauskohta ja kuva-aihe, vaikka niillä ajallisesti on eroa viitisentoista vuotta. Tämä postikortin kuva on otettu 1990-luvun loppupuolella. Kuvassa silloisen Leivonmäen kunnan kunnajohtaja Juhani Huttunen on poikansa kanssa kalassa.

Kuvan on ottanut Braunien luona kyläilemässä ollut berliiniläinen Bernd Preis.

Tämä postikortti kuuluu postikorttisarjaan, jonka Rutalahden kylätoimikunta (nyk. kyläyhdistys) toimintansa rahoittamiseksi julkaisi vuonna 1997, kun kylä ensimmäisen kerran oli saanut Vuoden kylä tunnustuksen. Samalla painoarkilla teetti myös Nisulan kyläseura postikortteja.

Kuvaajan nimen lisäksi kortin tekstipuolella lukee: "Kesäyön lumoa Päijänteellä", sekä koskikaran kuvan yhteydessä "Keski-Suomen ensimmäinen Vuoden kylä".

Tätä korttia saattaa vielä löytää leivonmäkeläisistä liikkeistäkin käyttämättömänä ja "Lähetä postikortti" -sivulta se löytyy sähköisessä muodossa ja voit sillä näin ilahduttaa ystäviäsi.

Kohde 13.

Tämä kuvapostikortti on yksi harvinaisimmista Rutalahti-postikorteista, vaikka sillä ei ikää vielä ole kuin viitisentoista vuotta ja painosmäärä on ollut suuri. Harvinaiseksi sen tekee se, että kuvaaja on itse sen lähettänyt ja sitä on vaikea löytää, koska paikkaa ei mainta. Kuva on kuulunut WWF:n korttisarjaan nimeltä "Tunnelmasarja 2", jossa suomalainen maisema on anonyymisti tuotu esiin.

 Kuvaaja on yksi Suomen tunnetuimmista valokuvaajista, Mauri Rautkari. Hän kirjoittaa 27.4. 1996 päiväämässään postikortissa seuraavasti:

"Kuvasin tämän kortin viitisentoista vuotta sitten (noin 1980, lisäys LB) Rutalahden rannasta. Kuva on julkaistu myös Scandecor-kalenterissa 1996 (elokuu). Lisäksi se on ollut kymmenkunta vuotta Finnair DC 10 -koneiden videotaulukuvana - vielä tänäänkin. (siis 1996). Korttina tämä myytiin loppuun jo 5-6 vuotta sitten (eli noin 1990). Valitettavasti tämä on ainoa enää hallussani oleva kortti. Huomasin ilmoituksenne Keräilyn Maailma 2/1996 lehdessä. Terveisin Mauri Rautkari."

Jos tällainen kortti kiinnostaa, sitä kannattaa etsiä korttimyyjien WWF-laatikosta. Hinnaltaaan se ei ole suuren suuri - vaikka keräilijän kansiossa onkin arvokas!

Kohde 12.

Nyt esittelyvuorossa on toinen liikekirje Rutalahdesta.

Rutalahden Maanviljelijäin Osuukauppa r.l. avasi ovensa 15.12. 1920. Vuonna 1949 se muutti nimensä Kolmikunnaksi. Uuden nimen katsottiin paremmin kuvaavan kaupan voimakkaasti laajentunutta toiminta-aluetta kolmen kunnan ja kolmen läänin alueella. Kolmikunnan päämyymälä oli nykyisin Rautioitten asuttamassa talossa.

1960-luvulla liikkeestä on lähetetty jotain verolautakunnalle Joutsaan. Luultavimmin kirjeen on postittanut kirjanpitäjänä vuodesta 1946 toiminut Eila Ahonen. Kirjemaksu on ollut 50 penniä.

Osuuskauppa leimasi voimakkaasti koko kylän ja lähikylienkin elämää. Luottamustehtävissä riitti työtä niin miehille kuin naisille, ja aloittihan sen tiskin takana moni oman kauppiasuransa. Vuonna 1963 oma osuusliike sulautui Vaajalaan, ja vuodesta 1986 kylässä on kauppaa tehty ainoastaan yksityiskaupassa. Muistotkin alkavat jo himmetä, mutta keräiljöitten kätköissä pieni murunen rutalahtelaisen kaupan historiaa elää vaikka kirjekuorissa, laskulomakkeissa tai vanhoissa valokuvissa.

Kohde 11.

Tämä kuvapostikortti Rutalahdesta kuuluu Veljekset Karhumäen postikorttisarjaan "Maisema Suomesta". Sen numero on 3090. Kuvapuolella on kyseinen sarjanumero ja "Rutalahti". Osoitepuolella lukee SUOMI-FINLAND, Ilmavalokuva, Veljekset Karhumäki, Jälkipainos kielletty, sekä sarjan nimi.

Keljossa Päijänteen vastarannalla toimintansa aloittaneet veljekset kuvasivat ahkerasti Suomea 1950-1960-luvuilla. Nyt näitä postikortteja ja muitakin ilmavalokuvia on nähtävissä netissä Veljekset Karhumäen kotisivuilla, ja sieltä voi tarkistaa hyvinkin tarkasti, mistä kyliltä kuvia on olemassa. Yhtiöllä on myös museo Hallissa, jossa kuvia nähtävillä. Rutalahdesta tunnetaan toinenkin Karhumäki-kortti.

Tämä kortti on kuvattu Hiekkolasta jonkin matkaa Kivisuolle. Etualalla näkyy Valkeinen ja taustalla Päijänne. Taloryhmä edessä on Oiva Hiekkolan nyt omistama Hiekkola. Silmiin pistää. että tukkilauttoja on myös Helsingin kaupungin rannassa, sekä se, miten avoin maisema on ollut. Peltoa on vielä ollut runsaasti myös Valkeisen rannassa. Kivisuolle on vienyt kärrytie talon pihan läpi.

Kohde 10.

Tämä kuvapostikortti Rutalahdesta on suunnilleen samalta ajalta kuin kohde numero 7, mutta kuvakulma on eri. Valokuva on ilmavalokuva. Nähtävästi kuva on otettu heinä-elokuussa, koska Riipisen pelloilla on heinä- tai viljaseipäitä.

Mutta tietääkö kukaan, mitä "pötiköitä" Koskelan peltosarkojen ja tien välissä on, ja miksei sarkoja ole viljelty päähän saakka. 1960-luvun alussa ei vielä suojavyöhykkeistä tiedetty mitään... Entä mahtaako suolamakasiini olla vielä pystyssä, vai mitä rantaan lähtevän tien nk. Punaisen sillan luona on?

Myös tämän kortin kuvassa Riipisen riihi on purkamatta ja hevospuomit erottuvat selvästi myllyn edessä. Nyt romahtanut Kolmikulman varasto seisoo ryhdikkäänä. Maisema on edelleen melko avoin, koska peltoja viljellään.

Kortti on kulkematon, ja ainoat painossa tehdyt merkinnät ovat "Mimosa" ja "Kiel", mitä ne sitten tarkoittavatkaan. Kortti on aikanaan maksanut 40 markkaa, eli 40 penniä mennyttä mummonmarkkaa. Nyt sitä on vaikea löytää huutokaupoista tai antikvariaateista, koska mitään merkintöjä paikkakunnasta ei ole.

Kuvan postikortti on myös "Lähetä postikortti"-sivulla sähköisessä muodossa - voit ilahduttaa ystäviäsi Muistojen Rutalahti-kortilla!

Kohde 9.

Rutalahden kylätoimikunta teetti tämän postikortin vuonna 1997 Allan Wainwrightin Korvenkoski-valokuvasta. Korttiin lisättiin piirretty koskikara ja teksti Rutalahti. Tekstipuolella lukee lisäksi: "Koskikara Rutajoen Korvenkosken rantamilla".

Kortti ensipäiväleimattiin kylän leimalla grillikatoksen luona Rutajoen rannalla samalla, kun Koskikaran kierros vihittiin käyttöön. Silloin posti normaalisti leimattiin Jyväskylässä. Päivä oli 13.6.1997.

Tämä päivä on jo huomenna historiaa ja postiaineistoa keräävät ennakoivat eri tapahtumat. Kun opetusministeri Henna Virkkunen 7.6.2009, liki 12 vuotta ensipäiväleimauksesta, vihki Porraskosken sillan, eli Lehmisillan käyttöön ja Koskaran kierros sai yhteyden kansallispuiston reitistöön, keskeisiltä henkilöiltä pyydettiin nimikirjoitus vastaavaan korttiin. Henna Virkkunen, Merja Ristikangas Leivonmäen kansallispuiston ystävien puheenjohtajana, Raimo Itkonen Metsähallituksen edustajana ja Lea-Elina Nikkilä Kansallispuiston ystävistä ovat ohessa "nimikoineet" kortin ja näin sekin jää historiaan. Luonnollisesti nimikirjoitukset nostavat kortin keräilyarvoa.

Kohde 8.